Mutrusuut
Mutrusuut (Cryptacanthodidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosista.
Mutrusuut | |
---|---|
Mutrusuu Cryptocanthodes maculatus |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Kivinilkkakalat Zoarcoidei |
Heimo: |
Mutrusuut Cryptacanthodidae Gill, 1861[1] |
Katso myös | |
Lajit ja anatomia
Mutrusuiden heimoon kuuluu 1 suku ja 4 lajia. Lajit ovat punamutrusuu (Cryptacanthodes aleutensis), mutrusuu (C. maculatus), jättimutrusuu (Cryptacanthodes giganteus/Delolepis gigantea) ja C. bergi. Ne ovat pitkulaisia kaloja, jotka voivat kasvaa 31–127 cm pitkiksi. Selkäevä ja peräevä ovat pitkät ja sulautuneet yhteen pyrstöevän kanssa. Vatsaeviä ei heimon lajeilla ole ja rintaevät ovat pienet. Suu on mutrusuilla vino ja hampaat pienet. Kalat ovat suomuttomia lukuun ottamatta jätiimutrusuuta, jolla on hyvin pienet suomut ja väriltään Vaaleanruskeita selästään ja kermanvaaleita vatsastaan tai eräät lajit ovat vaaleanpunaisia tai punaisia. Heimon lajeilla ei ole uimarakkoa.[2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
Mutrusuulajeja tavataan Atlantin luoteisosista ja Tyynenmeren pohjoisosista kylmistä ja lauhkeista vesistä. Lajit kaivavat pehmeään pohjaan laajoja tunneliverkostaja, joissa ne elävät. Mutrusuiden ravintoa ovat selkärangattomat eläimet, kuten äyriäiset.[2][3][4]
Lähteet
- Cryptacanthodidae itis.gov. Viitattu 1.5.2012. (englanniksi)
- Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 398. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.5.2012). (englanniksi)
- Family Cryptacanthodidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.5.2012. (englanniksi)
- Catherine W. Mecklenburg: Family Family Cryptacanthodidae Gill 1861. Annotated Checklist of Fishes, 2003. California Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.5.2012. (englanniksi)