Mutesa II

Mutesasta tuli kuningas vuonna 1939, kun hänen isänsä Daudi Cwa II kuoli. Mutesa opiskeli Cambridgen yliopistossa[1] Englannissa. Hän osallistui myös upseerikoulutukseen ja eteni kenraalimajuriksi Grenadier Guards -joukoissa. Hän oli tuon joukko-osaston ainoa mustaihoinen upseeri.[2]

Buganda oli tuohon aikaan brittiläinen protektoraatti, ja Mutesa ajoi isänsä politiikkaa eli saada Bugandaan autonominen ja perustuslaillinen kuningaskunta. Kun Uganda itsenäistyi, niin Mutesa pyrki siihen, että Bugandasta tulisi itsenäinen maa Ugandan suojeluksessa.

Mutesa palasi takaisin Ugandaan vuonna 1955, ja vuonna 1962 Uganda sai itsenäisyyden ja Milton Obotesta tuli maan pääministeri ja Walter Fleming Coutts oli kenraalikuvernööri. Vuonna 1963 Obote katkaisi suhteet Kansainyhteisön kanssa ja erotti kenraalikuvernöörin. Mutesasta tuli vaalien kautta maan ensimmäinen presidentti.

Vuonna 1966 Obote hylkäsi Ugandan perustuslain ja julisti itsensä presidentiksi. Ugandan armeijan joukot vangitsivat Mutesan 24. toukokuuta 1966 ja miehittivät kuninkaan palatsin. Mutesa pakeni jalkaisin Ruandan ja Burundin kautta Ugandasta ja matkusti Englantiin. Obote sanoi Bugandan ja muiden Ugandan kuningaskuntien aseman irti.[1][3]

Maanpaossa Lontoossa Mutesa II asui hyvin köyhissä oloissa. Hän työskenteli lähinnä sosiaalityöntekijänä ja asui köyhässä Bermondseyn kaupunginosassa. Scotland Yard vartioi Mutesa II:sta mahdollisen salamurhan takia.[1]

Mutesa kuoli alkoholinmyrkytykseen vuonna 1969 Lontoon asunnossaan.[1]

Scotland Yard väitti, että kuolema oli alkoholimyrkytys, joka johtuisi Mutesan alkoholiriippuvaisuudesta, mutta hänellä ei ollut minkäänlaista ongelmallista taipumusta alkoholijuomiin. Toinen teoria oli se, että hänet oli myrkytetty votkalla, jonka Oboten agentit myrkyttivät. [1]

Mutesaa oli haastattelut aiemmin BBC:n journalisti John Simpson[1].

Mutesan ruumis palautettiin Ugandaan vuonna 1971 Oboten syrjäyttämisen jälkeen ja haudattiin Bugandan kuninkaalliseen mausoleumiin valtiollisin hautajaismenoihin osallistui silloinen presidentti Idi Amin.