Mustikkapöperö

Mustikkapöperö (käytetään myös nimityksiä pöperö, pöpörö, pöppi tai pöllöhillo) on suomalainen perinneruoka. Se valmistetaan sekoittamalla keskenään mustikkasurvosta ja talkkunajauhoja.[1][2][3][4] Talkkunajauhoja lisätään vain mausteeksi siten, että seos ei sakene. Muuten pöperöstä tulee kitkerää. Jotkut lisäävät mustikkapöperöön myös sokeria, ja uudemmissa resepteissä saatetaan marjojen sekaan tai päälle kehottaa laittamaan myös esimerkiksi kermavaahtoa tai piimää.[5][6][7][8]

Oikeaoppisen mustikkapöperön tai pöllöhillon valmistamiseen voidaan käyttää vain paahdetusta kaurasta valmistettuja talkkunajauhoja. Pöperöä syödään tavallisesti silloin, kun on saatavilla tuoreita mustikoita. Pöperöä on perinteisesti tehty myös puolukasta[4], ja jotkut tekevät sitä myös esimerkiksi viinimarjoista, jos mustikoita ei ole riittävästi saatavilla.

Pöllöhillo ja pöperö tunnetaan lähinnä Hämeessä. Nimien alkuperä on jäänyt hämärän peittoon. Mustikkapöperöä ei valmisteta kaupallisesti, koska se kuuluu ruokiin, jotka valmistetaan vasta nauttimishetkellä aineet yhdistämällä, eikä sitä siksi ole tarkoituksenmukaista säilyttää valmiina.

Muita samanlaisia ruokia

Muunlaisia tai ainakin toisennimisiä marjojen, sokerin ja talkkuna- tai muiden jauhojen sekoituksia tunnetaan ympäri Suomen. Pohjanmaalla käytetään nimityksiä marjapöperö, hilla, huupa, motaska, tikkutollo ja tokero.[9] Karjalassa ja muualla Itä-Suomessa samoista aineksista imelletään matalassa uuninlämmössä marjamämmiä, kun taas kylmä marja-jauho-sokerisekoitus tunnettiin Koivistolla Karjalassa nimellä marjamölli ja muualla Karjalassa nimillä marjatahas ja marjaröppö. Valkealassa se tunnetaan nimillä marjaliru tai reemi.[10]

Pitäjänruokana

1980-luvulla mustikkapöperö nimettiin yhdeksi pitäjänruuista Orivedellä.[11]

Fiktiossa

Kirjallisuudessa pöllöhillo esiintyy Helena Meripaasin nuortenromaanissa Pöllöhilloa vuodelta 2007. Kirjassa sitä ei kuitenkaan kuvata lähemmin vaan ainoastaan mainitaan kerran perinneruokien yhteydessä.

Valmistus
  • Tuoreita mustikoita lautasella.
  • Mustikat rikotaan haarukalla tai lusikalla.
  • Lisätään talkkuna ja maun mukaan hiukan sokeria.
  • Ainekset sekoitetaan. Nautitaan heti.

Lähteet
  1. Mutti ja muuta perinneruokasanastoa Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 7.12.2012.
  2. Mustikkapöperö Ruokatiedon keittokirja. Finnfood. Viitattu 31.12.2008. [vanhentunut linkki]
  3. Jälkiruokia ja jälkiruokakastikkeita Martat. Viitattu 31.12.2008. [vanhentunut linkki]
  4. Himilä, Jaana, Anelma Laurila, Päivi Meronen & Anja Orkola: Hämäläistä ruokaperinnettä, s. 51. Hämeenlinna: Hämeen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, 1989.
  5. Ransun rapeat perunalohkot, uunilohi ja mustikkapöperö Aamulehti. 5.12.2008. Arkistoitu 25.12.2007. Viitattu 31.12.2008.
  6. Reseptikilpailu-arkisto. Jälkiruoat. (Arkistoitu linkki (archive.org)) Nicehouse.fi. Arkistoitu 6.4.2008. Viitattu 31.12.2008.
  7. Sairanen, Mika: Mustikkapöperö niksula.hut.fi. 29.6.2001. Viitattu 31.12.2008. [vanhentunut linkki]
  8. Mustikkapöperö Paakari.net. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 31.12.2008.
  9. Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 189. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
  10. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 104, 253, 255. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  11. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 75. Helsinki: Patakolmonen Ky.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.