Mustialanruusu
Mustialanruusu (Rosa 'Minette') on ruusujen sukuun kuuluva lajike, joka luetaan pensasruusuihin.
| Mustialanruusu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: | Aitoruusut Rosa |
| Lajike: | 'Minette' |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rosa 'Minette' |
|
| Katso myös | |
Kuvaus
Mustialanruusu kasvaa noin 1–1,5 metrin korkuiseksi pensaaksi. Oksat ovat vähäpiikkisiä. Lehdet ovat heikosti kiiltäviä, vaaleanvihreitä ja viisilehdykkäisiä. Lehdykät ovat pyöreähköjä. Kukat ovat 7–8 cm leveitä, vaaleanpunaisia, kerrottuja ja voimakastuoksuisia. Kukinta-aika on heinäkuussa. Nuput voivat avautua huonosti ja homehtua sateisella säällä. Mustialanruusu kasvattaa juuriversoja runsaasti. Lämpiminä kesinä Suomessa voi kehittyä litteänpyöreitä ja oranssinvärisiä kiulukoita.[1][2][3]
Alkuperä
'Minette' on ranskalaisen Jean-Pierre Vibertin jalostama ruusu vuodelta 1819. Vibert luokitteli ruusun centifoliaksi eli kartanoruusuksi.[4] Suomenkielinen nimi mustialanruusu on peräisin Mustialan maatalousoppilaitoksesta, jossa lajiketta on lisätty ja myyty alkaen 1900-luvun alusta. Ruusua ei nykyään juuri kasvateta Pohjoismaiden ulkopuolella.[1][2]
Käyttö
Mustialanruusu on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Parhaiten se menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla tuoreessa, ravinteikkaassa ja kalkkiperäisessä maassa. Suomessa mustialanruusu on kestävä vyöhykkeillä I–IV.[3]
Lähteet
- Mustialanruusu puutarha.net. Viitattu 2.8.2011.
- Mustialanruusu www.amk.fi. Viitattu 2.8.2011.
- Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
- Minette Suomen Ruususeura. Arkistoitu 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.