Mustatiira
Mustatiira (Chlidonias niger) on pieni tumma tiira.
Mustatiira | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
Heimo: | Tiirat Sternidae |
Suku: | Mustatiirat Chlidonias |
Laji: | niger |
Kaksiosainen nimi | |
Chlidonias niger |
|
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Mustatiiran pää ja kaula ovat mustat, vatsa tummanharmaa, selkä ja siiven yläpinnat tuhkanharmaat, pyrstö vaaleahko ja alaperä valkoinen.
Levinneisyys
Mustatiira pesii Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Euroopan linnut talvehtivat Afrikassa. Suomessa mustatiira pesii vakituisesti vain muutamilla lintujärvillä eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea. Eräs tunnetuimmista ja suurimmista populaatioista sijaitsee Evijärven Jokisuunlahdella, jossa pesiviä pareja on parhaimmillaan ollut noin 20 vuodessa. Pesimäpaikkojen ulkopuolella mustatiira on harvinainen vieras kevät- ja syysmuuton aikana.
Elinympäristö
Mustatiira viihtyy rehevillä lintujärvillä.
Lisääntyminen
Kelluvassa pesässä on 2–4 munaa.
Ravinto
Mustatiira syö pääasiassa hyönteisiä ja joskus pieniä kalanpoikasia.
Nimi
Chlidonias (kreik.) tarkoittaa pääskysenkaltaista ja niger (lat.) tarkoittaa mustaa. [3]
Lähteet
- BirdLife International: Chlidonias niger IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.6.2014. (englanniksi)
- Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.8.2021).
- Jobling, 2010