Mustanvoikko
Mustanvoikko on hevosväri, joka on melkein musta tai jonkin verran vaaleampi. Värityksen tuottaa heterotsygoottinen voikkotekijä mustalla pohjalla. Mustanvoikko väritys on vaikea tunnistaa silmämääräisesti, mutta se voidaan todentaa DNA-testillä tai päätellä suvun ja jälkeläisten värien perusteella. Väritys voi muistuttaa kulomustaa, tummanruunikkoa, mustanruunikkoa, hiirakkoa tai jopa tummanrautiasta.
Mustanvoikko | |
---|---|
Mustanvoikko missourinfoxtrotter |
|
Synonyymit ja lyhenteet | |
Lyhenne: | mvkk |
Genotyyppi | |
Perusväri: | EE tai Ee ja aa |
Muuntajat: | CCrC |
Selitys: | musta ja yksi voikkotekijä |
Fenotyyppi | |
Runko: | epämääräisen musta; voi kulottua ruskeaksi |
Jouhet: | mustat |
Jalat: | mustat |
Iho: | tumma |
Muuta: | yleisvaikutelma yleensä lähinnä oudonnäköinen musta |
Mustanvoikko hevonen vaikuttaa usein tavalliselta mustalta, eikä diluutiogeenin vaikutus ole näkyvä. Karvapeite saattaa kuitenkin olla taipuvainen haalistumaan ruskeaksi kuluessaan tai auringon kulottamana. Toisaalta pelkkä kulottuminen ei todista hevosen mustanvoikkoudesta suuntaan eikä toiseen.
Kaksinkertainen voikkotekijä tekee mustasta pohjaväristä smoky creamin ("savuinen kerma"); väritys on hieman harmahtava kermanvaalea, ja sitä voi olla vaikea erottaa ruunikkopohjaisesta perlinosta ja rautiaspohjaisesta cremellosta, vaikkakin väritys voidaan todentaa DNA-testillä.
Tunnistaminen
Mustanvoikolla hevosella on oltava vähintään yksi vanhempi, joka kantaa voikkotekijää CCr, ja vähintään toisen vanhemmista on kannettava E-lokuksen dominoivaa, mustan pigmentin muodostumisen mahdollistavaa E-alleelia. Molempien vanhempien on kannettava A-lokuksen resessiivistä a-alleelia ja periytettävä se jälkeläiselleen, jotta pohjaväri olisi kokomusta eikä esimerkiksi ruunikko. Mustanvoikko tai ruunivoikko (tai musta- tai ruunikkopohjainen valkovoikko) vanhempi voi periyttää sekä CCr- että E-alleelit. Mustanvoikko jälkeläinen voi syntyä myös voikon tai rautiaspohjaisen valkovoikon ja ruunikon tai mustan hevosen yhdistelmästä, jolloin mustanvoikkoon väritykseen tarvittavat CCr- ja E-alleelit periytyvät eri vanhemmilta. Pikkuvarsoina mustanvoikot ovat tyypillisesti hopeanharmaita ja saattavat muistuttaa hiirakkoa, erityisesti mikäli varsalla on myös vastavarjostuskuvio. Mustanvoikoilla varsoilla on myös joskus syntymävärissään punertavaa väriä korvien sisäpuolella. Molempia ilmiöitä esiintyy kuitenkin myös ei-voikoilla mustilla varsoilla.
Vaikka mustanvoikko näyttääkin yleensä jonkin muun väriseltä, kokeneet hevosihmiset huomaavat jotain erikoista aikuisen mustanvoikon värityksessä. Mustanvoikon tummimmat sävyt ovat miltei identtisiä tavallisen mustan kanssa mutta voivat näyttää hieman kiillotetulta, mikä yleensä selitetään kuloutumisella. Vaaleimmat sävyt voivat varsinkin säiden armoilla näyttää tympeänsävyiseltä ruunikolta tai tummanrautiaalta.
Mustanvoikko väritys reagoi yleensä voimakkaasti auringonvaloon ja hikeen, ja monet mustanvoikot kuloutuvatkin suklaanruskeiksi selkeän punertavin jouhin. Ulko-oloissa kuloutumisessa jalkoihin jää enemmän väriä, ja ne saattavat näyttää ruunikon mustilta jaloilta. Mustanvoikoilla ei kuitenkaan ole peitinkarvassaan ruunikoille tyypillistä punasävyä, vaan ne vivahtavat enemmän suklaanruskeaan ja oranssiin.
Jotkin mustanvoikot voi tunnistaa silmien perusteella; ne voivat olla pähkinänruskeat aikuisellakin hevosella. Voi kuitenkin olla vaikeaa erottaa pähkinänruskeaa silmää tavallisesta tummanruskeasta.
Samankaltaisia värejä
- Tummanruunikko hevonen voi erityisesti nokikuvion tummentamana vaikuttaa epämääräisen ruskeanmustalta, kulottuneelta mustanvoikolta. Mustanvoikon sävy on kuitenkin kellertävä punaisen tai punaruskean sijaan.
- Geneettisesti musta hevonen voi kuloutua paljonkin. Kulomustan ja mustanvoikon erottaminen toisistaan on usein mahdollista vain DNA-testin tai sukuanalyysin perusteella.
- Erityisesti kuloutunut mustanruunikko voi näyttää mustanvoikolta ja päinvastoin.
- Vaaleimmat mustanvoikot pähkinänruskein silmin saatetaan sekoittaa samppanjageenin tuottamaan mustapohjaiseen väritykseen. Samppanjaväristen hevosten iho on kuitenkin vaaleanpunertava ja pilkullinen, kun taas mustanvoikon iho on tumma.
- Tummimmat hiirakot tai ruunihallakot voivat näyttää samankaltaisilta vaaleimpien mustanvoikkojen kanssa. Hiirakot ovat kuitenkin mustanvoikkoja viileämpisävyisiä, ja sekä hiirakoilla ja ruunihallakoilla on aina niinkutsutut hallakkomerkit, vähintään selkärankaa pitkin kulkeva tumma siima.
Geneettinen tausta
Mustanvoikko on geneettisesti musta, johon vaikuttaa heterotsygoottinen voikkotekijä. Voikkovärit aiheuttava mutaatio sijaitsee hevosen 21. kromosomin (ECA21) MATP-geenissä, ja voikkotekijä on epätäydellisesti dominoiva; se vaikuttaa siis hevosen fenotyyppiin sekä homo- että heterotsygoottina, mutta homotsygoottina sen vaikutus on voimakkaampi. Mustanvoikkojen silmämääräisen tunnistamisen vaikeus on saanut jotkut sanomaan mustan kätkevän voikkotekijän vaikutuksen, vaikka olisi oikeampaa kutsua mustanvoikkoja "piilovoikoiksi".
Voikkotekijän sijainti hevosen genomissa julkistettiin vuonna 2003, ja nykyään saatavilla on voikkotekijän ilmaiseva DNA-testi.[1] Tämän ansiosta hevosenomistajat voivat vahvistaa "piilossa olevia" voikkovärityksiä kuten mustanvoikkoja, tummia voikkoja ja ruunivoikkoja sekä esimerkiksi kimoutumisen valkaisemia voikkovärityksiä.
Lähteet
- Smoky Black Colorful Morgans. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- Color and Markings Guidelines (PDF) morganhorse.com. Arkistoitu 11.4.2008. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- Smoky Black in Icelandic Horses icelandichorse.is. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- Mariat, Denis; Sead Taourit, Gérard Guérin (2003). "A mutation in the MATP gene causes the cream coat colour in the horse". Genet. Sel. Evol. 35: 119–133. INRA/EDP Sciences. doi:. Viitattu 2008-05-28.
Viitteet
- Horse Coat Color Veterinary Genetics Lab, University of California, Davis. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)