Mustanmeren laivasto

Mustanmeren laivaston perustajana pidetään ruhtinas Potjomkinia, joka perusti sen pääasiallisen tukikohdan Sevastopoliin 13. toukokuuta 1783.[1]

Venäjän pysyvänä tavoitteena oli 1800-luvulla saada pääsy Bosporin läpi. Venäjän ja osmanien 1833 solmiman sopimuksen vuoksi suurvallat kokoontuivat ja vuoden 1841 Lontoon sopimus kielsi sotalaivojen purjehtimisen salmen läpi Mustaltamereltä Välimerelle.

Vuonna 1853 syttyneessä Krimin sodassa Britannia, Ranska ja Osmanien valtakunta taistelivat Venäjää vastaan ja tuolloin myös Venäjän Mustanmeren laivasto upotettiin liittokunnan valloittaessa Sevastopolin. Vuoden 1856 Pariisin rauha demilitarisoi Mustanmeren ja Venäjän menetti oikeuden pitää laivastoa Mustallamerellä tai rakentaa sinne linnoituksia. Venäjä sanoutui kuitenkin irti sopimuksesta 1870.

Ensimmisessä maailmansodassa Mustallamerellä oli jälleen yhteenottoja Venäjän ja Osmanien välillä, ja myöhemmin keskusvaltojen ja Venäjän välillä., Saksalaiset saivat Sevastopolin laivastotukikohdan, ja luovuttivat sinne jääneet alukset Venäjän sisällissodassa valkoisten puolelle. Ne siirtyivät Neuvostoliiton haltuun vasta vuonna 1924.

Toisessa maailmansodassa Saksa pääsi Krimille, mutta laivasto säilyi Neuvostoliiton hallussa ja osallistui puolustukseen Odessan taistelussa ja Sevastopolin piirityksessä. Sairaalalaiva Armenia upposi saksalaisten pommituksessa vieden mukanaan tuhansia haavoittuneita.

Ukrainan itsenäistyttyä Neuvostoliitosta vuonna 1991 alkoi Venäjän ja Ukrainan välinen kiista ydinaseista ja myös Mustanmeren laivaston alusten jakamisesta Venäjän ja Ukrainan kesken. Neuvostoliiton hajotessa Mustanmeren laivastossa oli eri arvioiden mukaan 300–635 alusta ja sukellusvenettä.[2] Laivaston jakamisesta päästiin sopimukseen vuonna 1997.

Ukrainan ja Venäjän kiisteltyä Sevastopolissa sijaitsevan Krimin laivastoaseman vuokraamisesta Venäjän aloitti uuden pääsataman rakentamisen Novorossijskiin, jonne sen oli määrä valmistua vuonna 2012.

Mustenmeren laivasto osallistui 2008 Etelä-Ossetiasta käytyjen taistelujen aikana Georgian merisaartoon Abhasian rannikolla. Ohjusvene Miraž upotti Georgian merivoimien yhden aluksen neljästä saartaneita aluksia lähestyneestä aluksesta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– käsitti huhtikuussa 2022 meritaisteluita, joissa laivaston lippualus ohjusristeilijä Moskva tuhoutui. Ukrainan asevoimat ampuivat sitä kohti eri lähteiden mukaan joko kaksi tai kolme meritorjuntaohjusta. Osumien jälkeisessä hinauksessa alus upposi.

Lokakuussa 2022 Sevastopolissa sijaitseviin sotilaskohteisiin tehtiin isku drooneilla ja kauko-ohjattuilla miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV).[3]