Musta kieli

Musta kieli (engl. Black Speech) on kuvitteellinen kieli, joka esiintyy J. R. R. Tolkienin fantasiaromaanissa Taru sormusten herrasta. Quenyan ja sindarin haltiakielistä poiketen Tolkien ei kehittänyt mustaa kieltä todellisena taidekielenä juurikaan.

Tarussa sormusten herrasta musta kieli esiintyy lähinnä Valtasormukseen kaiverrettuna uhkaavana runokatkelmana: Ash nazg durbatulûk, ash nazg gimbatul, ash nazg thrakatulûk agh burzum-ishi krimpatul.[1] Se tarkoittaa: "Yksi sormus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee, se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee."

Tarun sormusten herrasta jälkiliitteissä kerrotaan, että musta ruhtinas Sauron kehitti mustan kielen pyrkimyksenään luoda yhteiskieli, jota kaikki hänen palvelijansa voisivat puhua keskenään. Sauronin suunnitelmat eivät kuitenkaan onnistuneet ja mustan kielen puhujien joukko jäi vähäiseksi, vaikka jotkin yksittäiset sanat päätyivätkin laajalti käyttöön örkkien muuten hyvin vaihtelevissa puheenparsissa. Esimerkkinä tästä Tolkien mainitsee sanan ghâsh, joka merkitsee tulta. Varsinaista mustaa kieltä puhuivat nazgûl eli sormusaaveet ja muut Sauronin alaiset päälliköt Mordorissa, sekä Sauronin kehittämä peikkorotu olog-hai.[2]

Norjalainen black metal -muusikko Varg Vikernes lainasi Burzum-yhtyeensä nimen Tolkienilta: sormusrunossa esiintyvä burzum tarkoittaa mustalla kielellä pimeyttä.[3]

Lähteet
  1. Tolkien, J. R. R.: Taru sormusten herrasta, s. 267. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33337-2.
  2. Tolkien, J. R. R.: Taru sormusten herrasta, s. 1169–1170. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33337-2.
  3. Fauskanger, Helge: Satanist (?) Uses the Black Speech Ardalambion. Viitattu 28.7.2010. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.