Musta Pörssi (ketju)

Musta Pörssi oli vuonna 1979 perustettu, vuodesta 1984 Keskon omistama[1][2][5] elektroniikkaan ja muuhun kodintekniikkaan keskittynyt suomalainen vähittäismyymäläketju. Vuonna 2013 Kesko lopetti omat kivijalkakauppansa ja irtisanoi yksityisten Musta Pörssi -kauppojen sopimukset. Osalle yksityisiä kauppoja tarjottiin jatkoksi Musta Pörssi Partneri -sopimusta.[6] Kesko lopetti Musta Pörssi Oy:n liiketoiminnan kokonaan vuoden 2015 lopussa, mikä samalla katkaisi yksityisten kauppojen jatkosopimuksetkin.

Musta Pörssi Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1979 (Musta Pörssi Ky)[1][2]
2001 (Musta Pörssi Oy)
Perustaja Tapio Peltonen
Lakkautettu 2015
Avainhenkilöt Matti Pohjola (toimitusjohtaja)[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala Kodinkoneiden ja kodin sähkölaitteiden tukkukauppa
Liikevaihto 74 milj. (2011), 96 milj. (2010)[4]
Emoyhtiö Kesko Oyj
Omistaja Keswell Oy
Musta Pörssi -myymälä Eliaksenkadulla Tornion Suensaaressa vuonna 2008.
Ketjun mainoskasvona toimi pitkään 90-luvulle saakka ”Topi” Tuomainen.

Historia

Ketjun perusti turkulainen Tapio Peltonen, joka toimi 1970-luvulla Asa-radio- ja tv-tehtaan johtajana kunnes Asa myytiin Oy Lohja Ab:lle 1979. Tässä kaupassa jäi Asalle viisi asiakaspalvelu- ja huoltoliikettä, joista Peltonen muodosti omistamansa Musta Pörssi Ky:n. Se kasvoi 17 paikkakunnan, 22 myymälän ja 130 työntekijän yritykseksi, jonka markkinaosuus radioalan kaupasta oli 7–8 prosenttia.[5] Ketjun pitkäaikaisena mainoskasvona, ”Mustan Pörssin Topina” toimi 1970-luvulta 1990-luvulle kuopiolainen muusikko-näyttelijä Toivo Tuomainen. 1990-luvulla mainonnassa oli mukana myös ”Hilma”, jota esitti näyttelijä Tuija Piepponen.[7]

Musta Pörssi myytiin Keskolle vuonna 1984.[5] Ketjua hallinnoi vuodesta 2001 Keskon käyttötavarakauppaan erikoistunut tytäryhtiö Keswell Oy[8], joka fuusioitiin emoyhtiöön vuonna 2006.[9] Musta Pörssi vastasi Keskon kodintekniikan myynnistä yhdessä Anttila- ja Citymarket-tavaratalojen kanssa. Osa kodintekniikasta oli Keswellin tai toisen Keskon tytäryhtiön Kaukomarkkinoiden maahantuomia, kuten Daewoo-, Salora- ja Panasonic. Mustan Pörssin strategiana oli pärjätä kovenevassa hintakilpailussa henkilöstön koulutuksen ja siitä johtuvan asiantuntijuuden voimin.[10] Vuoden 1994 paikkeilla Musta Pörssi oli Suomen kolmanneksi tai neljänneksi suurin kodinkoneketju, 12 prosentin markkinaosuudellaan samankokoinen kuin Hämeenheikki-ketju. Niiden edellä oli Expert noin 20 prosentin ja Tekniset hieman pienemmällä markkinaosuudella.[11] Vuonna 2002 Musta Pörssi oli yhä kolmas 10,3 prosentin osuudella, ja neljänneksi oli noussut uusi tulokas Gigantti 7,2 prosentin markkinaosuudella.[10]

Vuosituhannen vaihteessa ketju-uudistus pienensi Mustaa Pörssiä, ja osa kauppiaista siirtyi Expert- ja Tekniset-ketjuihin. Vuoden 2003 alussa ketjun kauppoja oli kahdenlaisia, 45 pienempää kauppiasvetoista Mustaa Pörssiä (pinta-ala 200–1 200 neliömetriä) ja kahdeksan isompaa Musta Pörssi Maailmaa (noin 4 000 neliömetriä), joista puolet oli Keskon omia.[10]

Vuodesta 2006 lähtien lähtien ketjun toiminnasta vastasi Keskon tytäryhtiö Musta Pörssi Oy. Itsenäisenä osakeyhtiönä Musta Pörssi Oy toimi 5. syyskuuta 2001 alkaen ja vastasi aiemmin Keskon omistamista Musta Pörssi -vähittäismyymälöistä[12]. Musta Pörssi Oy:n liiketoiminta lopetettiin vaiheittain: ensin Keskon omistamat kivijalkakaupat ja sitten www.mustaporssi.fi-verkkokauppa vuoden 2015 lopussa.

Vuoden 2011 toukokuussa Musta Pörssi liikkeitä oli 37, joista 35 oli kauppiasyrittäjien vetämiä.[13] Kesäkuussa 2012 Musta Pörssi -ketjuun kuului 29 kauppaa, jonka rinnalla Musta Pörssi Oy pyöritti omistamiaan neljää Konebox-myymälää ja Konebox.fi-nettikauppaa. Kesko ilmoitti Koneboxin ja Musta Pörssin sulauttamisesta 19. kesäkuuta 2012, minkä seurauksena Konebox-nimi poistui.

Musta Pörssi Oy:n kumulatiiviset tappiot vuosilta 20042011 olivat yhteensä 27,9 miljoonaa euroa.[4]

Myymälät helmikuussa 2003

[14]

Musta Pörssi Partneri

Musta Pörssi Partneri -kaupat[15] olivat yksityisessä omistuksessa olevia kodinkone- ja kodinelektroniikkaliikkeitä, jotka olivat alun perin Musta Pörssi -kauppoja.

Vuonna 2013 palvelevat kivijalkakaupat nimettiin Musta Pörssi Partnereiksi, kun Kesko luopui omista Musta Pörssi -kivijalkamyymälöistään ja keskittyi pelkkään verkkokauppaan, joka sittemmin suljettiin lopullisesti vuoden 2015 päätteessä. Samalla päättyi yksityisten kauppojen Musta Pörssi Partneri -sopimukset.[16][17]

Näin ollen Musta Pörssi Partneri -kaupat liittyivät ainoaan kotimaiseen toimijaan TEKNISET Euronics -ketjuun [18]

Musta Pörssi Partnerin logo

Lähteet

  1. Keskon vuosikertomus 2009 Kesko Oyj. Viitattu 11.12.2011.
  2. Niko Palenius: Myyntiperehdytys - Musta Pörssi Tampere (PDF) marraskuu 2010. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2011.
  3. Johto Kesko. Viitattu 21.11.2014.
  4. Keskon vuosikertomus 2010 (PDF) (sivut 3031) Kesko Oyj. Viitattu 10.12.2011.
  5. Kesko osti Mustan Pörssin. Helsingin Sanomat, 16.8.1984, s. 25. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. Kesko kertoi – uudesta halpamerkistä Pirkan sisar Taloussanomat.fi. Viitattu 18.1.2016.
  7. Sillanpää, Heidi: Mustan Pörssin draama kantaa Taloussanomat. 13.9.2000.
  8. Keskon vuosikertomus 2001 Kesko Oyj. Viitattu 11.12.2011.
  9. Keskon vuosikertomus 2006 kesko.fi. Viitattu 11.12.2011.
  10. Niilola, Kari ym.: ”Musta Pörssi”, Vähittäiskaupan kansainvälistyminen ja sen vaikutukset Suomessa, s. 77, 80–82. LTT-Tutkimus Oy, 2003. Teoksen verkkoversio (PDF).
  11. Hämeenheikille haetaan jatkajaa. Helsingin Sanomat, 30.11.1994, s. 24. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  12. Keskon vuosikertomus 2004 (sivu 48) Kesko Oyj. Viitattu 11.12.2011.
  13. Olli Herrala: Keskon Musta Pörssi kuihtuu 30.5.2011. Kauppalehti. Viitattu 11.12.2011.
  14. http://web.archive.org/web/20030210121414/http://www.mustaporssi.fi/index.cfm?action=myymalat
  15. Musta Pörssi Partneri www.mustaporssipartneri.fi. Viitattu 15.1.2016.
  16. Kesko sulkee Mustan Pörssin myymälät HS.fi. Viitattu 15.1.2016.
  17. Musta Pörssi lopettaa kokonaan Taloussanomat.fi. Viitattu 15.1.2016. fi-FI
  18. Etusivu Tekniset. Viitattu 23.5.2017.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.