Musta-Soljanen

Lammen pituus on 550 metriä, leveys 300 metriä ja sen pinta-ala on 8,5 hehtaaria. Se sijaitsee Soljastensuon pohjoispäässä kansallispuiston eteläosissa. Siihen laskee kaksi suo-ojaa, joista länsirantaan laskee Kirkas-Soljasen 100 metrinen laskuoja. Viereisten järvien vedenpinnat ovat samalla korkeudella. Järven oma laskuoja lähtee sen pohjoispäästä ja laskee 500 metrin päästä Haukilammiin. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 128 vuorokautta.[3] Rantaviivan pituus on 1,5 kilometriä ja rannat ovat lähes kokonaan suomaata. Järvi on autio eikä sinne johda teitä. Pohjoisrannan ohittaa 250 metrin päästä Alaiselta Särkilammelta alkava tie, josta poikkeaa etelään järven itäpuolelta ohittava kävelypolku.[2][1]

Järven vedenlaatua on tutkittu kolme kertaa vuosina 1980 (kahdesti) ja 1993. Sen veden väri on tummaa ja veden väri on vaihdellut kesällä 140 PNU:ta ja talvella 180–200 PNU:ta. Tämä viittaisi korkeaan humuspitoisuuteen, mutta humusta ei ole kuitenkaan tyypillisten suolampien sisältämiä määriä. Veden happamuustaso on kuitenkin alhainen eli vesi on hapanta. Edelliset seikat selittyvät järven ympäristöllä, joka on suota. Ainoa laskuoja tulee Kirkas-Soljaselta, johon ei laske suo-ojia. Näiden yhteensä lasketty valuma-alue on suppea, jolloin ravinteiden huuhtoutuminen on vähäistä. Typpipitoisuudet ovat alhaiset ja fosforipitoisuudet ovat lievästi rehevöityneen järven tasoa. Matalan järven happitalous on vain tyydyttävällä tasolla. Vuonna 1980 todettiin pintavesissä happivajetta, mikä on humusvesissä tyypillistä. Musta-Soljasen virkistysarvo jää välttävälle tasolle johtuen happamuudesta, humuksesta ja tummasta väristä. Happamuus on kuitenkin luontaista perua, eikä suojärvien virkistyskäyttö ole muutenkaan yleistä.[3]

Järvelle ei johda kansallispuiston polkuja. Se onkin suojeltua aluetta 1.4–15.7 välisenä aikana.[4]