Musiikkiteknologia
Musiikkiteknologia tai musiikkitekniikka käsittää musiikin teossa käytettävän tekniikan, kuten soittimet, niiden lisälaitteet sekä äänentallennusvälineet.[1] Musiikkiteknologiaa voidaan käyttää hyväksi äänittämisessä, äänentoistossa, tallennuksessa, musiikin säveltämisessä, sovittamisessa, analysoimisessa sekä esittämisessä. Musiikkiteknologia on myös oppiaine sekä tutkimuksen kohde. Musiikkiteknologian tutkimukseen läheisesti liittyviä tieteenaloja ovat esimerkiksi akustiikka, musiikkipsykologia sekä musiikkiliiketoiminta.
Musiikkiteknologian koulutusohjelmien opinnoissa keskitytään mm. seuraaviin teemoihin:[2][3]
- äänitys, äänituotanto ja äänitystekniikka
- elektroniikka
- digitaalinen signaalinmuokkaus
- akustiikka
- äänisynteesi
- MIDI-tekniikka
- ohjelmointi
- studiotyöskentely
- live-äänitys ja -äänentoisto
- elokuvamusiikki, elektroninen ja elektroakustinen musiikki, nykymusiikki
Katso myös
Lähteet
- Korvenpää, Juha: Paavot kehiin. Musiikkiteknologia suomalaisessa iskelmämusiikkituotannossa 1960-80-luvuilla (.pdf) 2005. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 24.10.2012. [vanhentunut linkki]
- New York University: Graduate Courses – Music Technology NYU Steinhardt. Steinhardt School of Culture, Education and Human Development. 2012. New York: New York University. Arkistoitu 10.1.2013. Viitattu 25.10.2012.
- Sibelius-Akatemia: Musiikkiteknologia Sibelius-Akatemian verkkosivut. 2012. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Viitattu 25.10.2012.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.