Museovirasto

Museovirasto (lyh. MV;[3] ruots. Museiverket) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto, joka tutkii, säilyttää ja hoitaa suomalaista esineellistä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä, rakennusperintöä, muinaisjäännöksiä ja kulttuurillisesti merkittävää esineistöä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi se tarjoaa alaa koskevia palveluita.

Museovirasto
Museiverket
Perustettu 1972
Tehtävä kulttuuriympäristön suojelu ja tutkimus
Ministeriö opetus- ja kulttuuriministeriö
Työntekijöitä 236 (31.12.2016)[1]
Vuosibudjetti toimintamenot 21,5 miljoonaa euroa (2012)[2]
Pääjohtaja Tiina Merisalo

Organisaatio ja toiminta

Museovirasto on prosessiorganisaatio, jonka toiminta on jaettu neljään eri ydinprosessiin:[4]

  • Suomen kansallismuseo: museopalvelut ja kokoelmat[5]
  • Kulttuuriympäristön suojelu: ohjaus ja tuki, Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut, Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut[6]
  • Kulttuuriympäristön hoito: restaurointipalvelut, tilapalvelut, arkeologiset kenttäpalvelut[7]
  • Arkisto- ja tietopalvelut: arkisto ja arkeologiset kokoelmat, kirjasto, kuvakokoelmat, tiedonhallinta[8]

Museovirasto toimii budjettivaroilla. Osa määrärahoista suunnataan erilaisiin avustuksiin kuten kulttuurihistoriallsiesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon.[9] Viraston toimenkuvaan kuuluu myös tilastotietojen kokoaminen Suomen museoista sekä lupien myöntäminen muinaisjäännösten tutkimukseen ja osassa kulttuuriesineiden maastavientiä.

Vuoden 2016 lopulla Museovirastossa työskenteli 236 henkilöä.[1]

Historiaa

Museoviraston Helsingin Sturenkatu 2a:n toimipiste, jossa sijaitsee arkisto- ja tietopalvelut -osasto.

Virastona

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura teki aloitteen Suomen muinaisjäännösten suojelusta jo vuonna 1867. Valtiopäivien 1882 hyväksymän ehdotuksen pohjalta annettiin seuraavana vuonna asetus muinaismuistojen suojelusta ja rauhoittamisesta. Muinaismuistoasetuksen toimeenpanoa valvomaan perustettiin 19. kesäkuuta 1884 annetulla julkistuksella Arkeologinen toimisto (Arkeologisk Kommission), joka oli ensimmäinen muinaismuistojen säilymistä valvonut valtiollinen toimielin Suomessa. Siihen kuului puheenjohtajana valtionarkeologi sekä kuusi muuta jäsentä, jotka edustivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa, Helsingin yliopistoa, Suomen Tiedeseuraa, Suomen Historiallista Seuraa sekä Suomen muinaismuistoyhdistystä. Organisaation nimeksi vaihtui vuonna 1908 Arkeologinen toimikunta ja vuonna 1911 Muinaistieteellinen toimikunta. Toimikunta aloitti 1890-luvulla Suomen keskiaikaisten linnojen restauroinnin; 1920-luvulla olivat vuorossa Suomenlinna ja Turun tuomiokirkko.[10]

Toimikunnan alaisuuteen perustettiin 1893 Valtion historiallinen museo esinekokoelmia hallinnoimaan. Sen pohjalta kehittyi myöhemmin Suomen kansallismuseo, joka avattiin vuonna 1916. Myös Seurasaaren ulkomuseo siirtyi toimikunnan alaisuuteen vuonna 1913, neljä vuotta perustamisensa jälkeen. Muinaistieteellinen toimikunta muutettiin vuonna 1920 kollegiaaliseksi virastoksi. Viraston tehtäväkenttää laajensivat huomattavasti vuonna 1963 annettu uusi muinaismuistolaki sekä vuonna 1964 säädetty rakennussuojelulaki, joka velvoitti laajamittaiseen rakennussuojeluun. Myöhemmin uutena alana on tullut mukaan myös meriarkeologia. Vuonna 1972 toimikunnasta muodostettiin nykyinen Museovirasto.[11]

Museovirasto toimi vuodesta 1972 Helsingin Nervanderinkadulla Väinö Vähäkallion suunnittelemassa entisessä Suomalaisen yhteiskoulun rakennuksessa,[12] mutta muutti vuosien 2011–2013 aikana Alvar Aallon suunnittelemaan Kulttuuritaloon ja sen vieressä sijaitsevaan entiseen kotitalousopettajaopiston rakennukseen Sturenkadulle.[13]

Pääjohtajat

Titteli vuoteen 1971 valtionarkeologi, 1972–1992 ylijohtaja, vuodesta 1993 pääjohtaja[14]

Valtionarkeologit (1885–1971)

Ylijohtaja (1972–1992)

Pääjohtajat (1993–)

Katso myös

Lähteet

  • Nuorteva, Jussi ym. (toim.): Pääjohtajakunta: Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-767-2.

Viitteet

  1. Tilinpäätös 2016 Museovirasto. Viitattu 6.3.2017.
  2. Talousarvioesitys 2014: Museoviraston toimintamenot Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.10.2014.
  3. Lyhenneluettelo: M Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.7.2022.
  4. Organisaatio Museovirasto. Viitattu 28.10.2014.
  5. Suomen kansallismuseo Museovirasto. Viitattu 28.10.2014.
  6. Kulttuuriympäristön suojelu Museovirasto. Viitattu 28.10.2014.
  7. Kulttuuriympäristön hoito Museovirasto. Viitattu 28.10.2014.
  8. Arkisto- ja tietopalvelut Museovirasto. Viitattu 28.10.2014.
  9. Talous Museovirasto. Viitattu 28.10.2014.
  10. Nuorteva ym. (2005), s. 190–192.
  11. Nuorteva ym. (2005), s. 191–192.
  12. Nuorteva ym. (2005), s. 191.
  13. Museoviraston muutto 15.3.2013 (päivitetty). Museovirasto. Viitattu 28.10.2014.
  14. Nuorteva ym. (2005), s. 193.
  15. Juhani Kostetista Museoviraston pääjohtaja Yle Uutiset. 3.12.2009. Viitattu 28.10.2014.
  16. Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet eläkkeelle 1.1.2020 ePressi. 19.8.2019. Viitattu 8.4.2020.
  17. Tiina Merisalo Museoviraston pääjohtajaksi Museovirasto. 1.4.2020. Viitattu 8.4.2020.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.