Masqat

Kaupunki sijaitsee Omaninlahden etelärannalla. Kaupungin eteläpuolista maisemaa hallitsee Hajarvuoristo.

Mascotin ilmasto on kuuma ja vähäsateinen, vuoden keskilämpötila on 28,6 astetta ja sadetta saadaan sata millimetriä vuodessa. Kuumin kuukausi on kesäkuu, keskimääräinen ylin lämpötila yli 40 astetta. Viileintä on tammikuussa, jolloin keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on noin 17 astetta. Sateet ajoittuvat joulukuusta huhtikuuhun kestävälle jaksolle.[6]

Piirros Masqatista vuodelta 1876.

Nykyisen Masqatin alueella on asunut pieniä kalastuksesta ja merestä elinkeinonsa saaneita yhteisöjä jo 6 000 vuotta eaa. Hautalöydöksien perusteella neljännellä vuosituhannella eaa. alueella oli jo huomattavaa asutusta, sekä kehittyneitä yhteiskuntia. Alueella oli tuolloin jo aloitettu maanviljelys ja viljeltävät kasvit saapuivat todennäköisesti nykyisen Iranin ja Itä-Afrikan alueelta, mikä kertoo jo varhaisesta osallistumisesta Intian valtameren kauppaan. Myöhemmin Mesopotamian vanhojen lähteiden maininnat Magan-nimisestä paikasta viittaavat todennäköisesti nykyisen Omanin alueeseen. Ehkä ensimmäinen viittaus Masqatin kaupunkiin löytyy Ptolemaioksen teoksesta Geografia[7] ja käyttää siitä nimeä Cryptus Portus, "salainen satama". Plinius vanhempi taas käyttää siitä nimeä Amithoscuta.[8]. Arabit saapuivat Omaniin ensimmäisellä vuosisadalla jaa. ja valloittivat Masqatin persialaisilta 300-luvulla. Islam vakiinnutti asemansa muslimien tekemän sotaretken jälkeen vuonna 633.[7]

Masqat kasvoi Intian valtameren kaupan ansiosta Abbasidien valtakaudella ja kaupunki mainitaan esimerkiksi Sinbadin yhtenä pysähdyspaikkana Tuhannen ja yhden yön tarinoissa. Kaupunki oli kuitenkin vielä tuolloin merkittävämpien satamien, kuten Soharin, Kishin ja Ormusin varjossa.[7] Ensimmäinen eurooppalainen Masqatissa oli portugalilainen löytöretkeilijä Vasco da Gama, joka vieraili Masqatissa matkalla Intiaan[9]. Portugalilaiset polttivat Masqatin ja valtasivat alueen vuonna 1507 Afonso de Albuquerquen johdolla halliten sitä sittemmin yli vuosisadan ajan. Portugalilaiset rakennuttivat Masqatiin linnan ja vankilan, jotka ovat edelleen pystyssä. Eurooppalaisten alaisuudessa kaupungin kaupallinen merkitys kasvoi. Sisämaan arabit kukistivat portugalilaiset Yarubidien johdolla piirityksen jälkeen vuonna 1650 ja kaupunki jatkoi edelleen kasvuaan. Vuosia 1718-1744 leimasi kuitenkin sisäinen epävakaus epäsuositun yarubidisulttaani Saif ibn Sultanin valtakaudella. Sulttaani pysyi vallassa persialaisten tuella, mutta kukistui kuitenkin lopulta Soharin kuvernööri Ahmad ibn Saidin joukkojen syrjäyttämänä. Kuvernööri perusti Omania edelleen hallitsevan Al Saidien dynastian. 1780-luvulla silloinen hallitsija Hamad bin Said siirsi pääkaupunkinsa sisämaasta Masqatiin.[7]

1800-luvulle tultaessa Masqatin ja laajemmin Omanin merkitys oli kääntymässä laskuun. Yksi merkittävä tekijä oli riippuvaisuus orjakaupasta, jonka britit olivat kieltäneet ja jota he pyrkivät kitkemään pois. Briteistä velkojen takia riippuvaiseksi tullut Omanin sulttaani kielsi orjuuden sopimuksella vuonna 1873, vaikkakaan käytännössä orjuutta ei lakkautettu, kuin vasta vuonna 1963. Toinen syy Masqatin merkityksen laskulle oli Sansibarin kasvava merkitys. Omanin sulttaani Said bin Sultan oli siirtänyt maan pääkaupungin Sansibarille vuonna 1840. Hänen kuoltuaan vuonna 1856, syttyi perimmyyskiista, johon britit sotkeutuivat ja joka päättyi maan jakautumiseen Omanin ja Sansibarin sulttaanikuntiin vuonna 1961. 1800-luvun loppupuolella Omanin sulttaanin vaikutusvalta ei enää ulottunut Masqatista rannikolla maan sisämaahan, jota johti ibadilainen imaami. Vuonna 1932 valtaan nousi sulttaani Said bin Taimur, joka pyrki vähentämään ulkomaailman vaikutusta maassa eristäytymällä. Masqat rajoitettiin sen vanhojen kaupunginmuurien sisälle, jonka portit lukittiin öiksi. Kaupungin ainoa nykyaikainen terveydenhuoltopalvelu oli pitkään lähetyssaarnaajien vuonna 1893 perustama sairaala.[7]

Omanin ensimmäiset öljylöydöt tehtiin 1962 ja merkittävä vientituote siitä tuli seuraavan vuosikymmenen aikana. Sulttaani syrjäytettiin verettömässä vallankaappauksessa vuonna 1970, jolloin valtaan nousi tämän länsimaalaisen koulutuksen saanut poika Qaboos bin Said. Vallanvaihdoksen jälkeen maa ja Masqat alkoivat viimein nykyaikaistua ja esimerkiksi vasta tällöin Masqat ja Matrah liitettiin yhteen nykyaikaisilla teillä ja sittemmin ne ovat kasvaneet yhteen luoden nykyisen kaupungin.[7]

Masqatin kuvernementin sijainti Omanissa. (Kuvan aluejaon pohjakarttaa voisi päivittää, sillä lokakuusta 2011 lähtien Omanissa on ollut 11 kuvernementtia.)

Vuonna 1984 kuvernementin aseman saanut Masqat on pinta-alaltaan 3 796,65 neliökilometriä.[3]

Kuvernementti rajautuu pohjoisessa Omaninlahteen, kaakossa aš-Šarqiyyan eteläiseen, etelässä aš-Šarqiyyan pohjoiseen ja ad-Dalhiliyyan, sekä lännessä al-Batinan eteläiseen kuvernementtiin.

Piirikuntatasolla (wilaya) Masqatin kuvernementti jakautuu kuuteen aluehallinnon toisen tason hallintoalueeseen eli wilayaan (wilāyah): Amrat (al-Amrat), Bawshar, Masqat, Matrah, Qurayyat ja Seeb. Näiden pinta-ala ja väkiluku käy ilmi oheisesta taulukosta. Omanilaisten suosimia piirikuntia ovat al-Amrat, Qurayyat ja Seeb; Masqat, Mutrah ja Bawshar ovat puolestaan väestöltään ulkomaalaisenemmistöisiä. Väestönlaskentojen (2003 & 2010), ja Omanin poliisin väestökirjanpidon välillä on ilmeisesti joitain eroja, joka käy ilmi ulkomaalaisvaltaisten vilajetien väkiluvun suurena muutoksena.[3][10]

Omanin pääkaupunkiseudun eli Masqatin kuvernementin tunnetut nähtävyydet sijaitsevat tosiasiallisesti useassa eri piirikunnassa (kaupungissa), eivät vain asukasluvultaan ja pinta-alaltaan pienessä hallinnollisessa pääkaupungissa (Masqat). Sulttaanin hallintopalatsi (Qasr Al Alam), osa linnoituksista ja Sulttaanin sotavoimien museo sijaitsevat Masqatissa. Satama ja kauppakujat (souk) sijaitsevat naapurikaupunki Matrahissa. Sulttaani Qaboosin suurmoskeija ja oopperatalo sijaitsevat tätä lännempänä Bawsharissa. Sulttaani Qaboosin yliopisto ja Masqatin kansainvälinen lentoasema (IATA-koodi MCT) sijaitsee Seebin (as-Sib) kaupungissa, noin 30 km länteen sulttaanin hallintopalatsista Masqatin keskustassa.

Panoraamakuva Masqatin kuvernementista (2013). Kuva on Masqatin suurkaupunkialueelta. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy Bawsharin kaupungissa sijaitseva Sulttaani Qaboosin suuri moskeija. Oikeassa laidassa ehkä osin Matrahin kaupunkia?).

Masqatin kuvernementin väkiluku oli vuonna 2013 yhteensä 1 155 861, joista Omanin kansalaisia oli 39,1 %.[10] Kaupungissa asuu useita eri etnisiä vähemmistöjä, kuten balucheja, persialaisia, hindulaisia ja sansibarilaisia. Talouden ja hallinnon keskittyminen Masqatiin on johtanut väestönliikkeeseen maaseudulta pääkaupunkiin, mikä on osaltaan asettanut paineita työmarkkinoille ja palveluille.[7]

• 
  Masqatin kaupunkia, taustalla sulttaanin hallintopalatsi, Masqat.
• 
  Kansallismuseo (Masqat, rakenteilla, 2013)
• 
• 
  Omanin neuvoa-antava parlamentti (Majlis al-Shura), al-Bustan, Masqat.

• Matrah
• Bawshar
• Seeb

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Masqat Wikimedia Commonsissa