Muromalaiset

Muromat eli muromalaiset (ven. Мурома, Muroma) on suomalais-ugrilaista muroman kieltä puhunut kansa, joka asui Oka-joen varrella Keski-Venäjällä. Muromat mainitaan Nestorin kronikassa ruseille veroa maksavana kansana. Heidän pääkaupunkinaan kerrotaan olleen Murom. Elinkeinoinaan heillä oli maanviljely, metsästys ja myös kaupankäynti. Useat tutkijat, kuten M. A. Castrén, ovat pitäneet muromia mordvalaisille läheisenä kansana.[1] Muromilaiset maksoivat veroa venäläisille ruhtinaille ja naapurimaan merjalaisten tavoin sulautuivat itäslaavilaisiin 1000–1100-luvuilla, kun heidän alueensa liitettiin Kiovan Venäjään.[2]

Asuinseutu Okan ja Volgan yhtymäkohdassa kartan oikeassa ylänurkassa.
Muromalaiset

Venäjän muinaisten kansojen asuma-alueet. Muromalaisten alue on merkitty vihreällä.
Väkiluku Sukupuutto
Kielet Muroma†
Sukulaiskansat Marit
Mordvalaiset
Merjalaiset†
Meštšeralaiset†
Suomalais-permiläiset kansat
Muromalaisten heimoon kuuluneen naisen korut 800–900-luvulta.

Kielen suomalais-ugrilaisuutta pidetään todennäköisenä. Kiinteään kyläasutukseen perustunut kulttuuri oli vallalla 900–900-luvulla ja asuinpaikka oli Okan ja Volgan yhtymäkohdassa.[3]

Lähteet
  1. Tietosanakirja osa 6, 1914
  2. Uibopuu, Valev (1988). Finnougrierna och deras språk (in sv). Studentlitteratur. ISBN 978-91-44-25411-1.
  3. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 285, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.