Murmelit

Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen. Sukuun kuuluu viisitoista lajia. Nähdessään vaaran murmeli ”viheltää” varoittaakseen muita eläimiä.

Murmelit
Keltavatsamurmeli (Marmota flaviventris)
Keltavatsamurmeli (Marmota flaviventris)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Oravamaiset Sciuromorpha
Heimo: Oravat Sciuridae
Alaheimo: Varsinaiset oravat Sciurinae
Suku: Murmelit
Marmota
Blumenbach, 1779
Katso myös

  Murmelit Wikispeciesissä
  Murmelit Commonsissa

Murmeli Itävallassa

Murmelit ovat isokokoisia jyrsijöitä, ne painavat 3–7 kg. Pituus on 30–60 cm, ja lisäksi häntä on 10–25 cm pitkä. Murmelit ovat aktiivisia päiväsaikaan ja syövät lähes yksinomaan kasviravintoa.[1]

Lajit

Kaikilla murmelilajeilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä – tähdellä merkityt ovat nimistötoimikunnan ehdotuksia.[2]

Levinneisyys

Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä vuoristoissa ja avoimilla tasangoilla. Euroopassa murmeleita on Alppien alueella, Karpaattien ja Pyreneiden vuoristoniityillä. Murmeli elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. Yhdyskunnan käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän pääsisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta, niitä myös metsästetään. Itä-Euroopan aroalueilla murmeli ei ole sopeutunut maanviljelyn lisääntymiseen ja on sieltä hävinnyt. Murmelit saavat 2–4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat sukukypsiksi vasta 2–3 vuoden kuluttua.[3]

Muuta

Mongoliassa tavataan miltei vuosittain ihmisiin tarttuneita ruttotapauksia, joissa ruttoa aiheuttava bakteeritartunta (Yersinia pestis) on usein levinnyt esimerkiksi raakaa murmelin lihaa tai sisäelimiä syöneeseen ihmiseen kuolettavasti.[4]

Lähteet

  1. Marmot (genus Marmota) Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2013. (englanniksi)
  2. Marmota Nisäkkäiden suomenkieliset nimet » Nimistöhaku. Luonnontieteellinen keskusmseo. Viitattu 18.3.2013. [vanhentunut linkki]
  3. Eläinten maailma – Otavan iso eläintietosanakirja, osa 3: Lepakot–Perhoset, s. 1185–1187. Suomalaisen laitoksen toim. Ernst Palmén ja Matti Nurminen. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-01530-3.
  4. Mongolian couple die of bubonic plague after eating marmot The Guardian, guardian.com. 6.5.2019. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.