Murad I

Murad I (1319 tai 1326–1389, kutsumanimeltään Hüdavendiğar, Jumalan sotilas) oli Osmanien valtakunnan hallitsija vuodesta 1362 vuoteen 1389. Hän oli Orhan I:n ja Bysantin prinsessa Helenin (Nilofer) poika ja nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 1362. Murad loi valtakunnan rakentamalla hienoston juuri valloitettuun Adrianopoliin (nykyinen Edirne Turkissa) ja laajentamalla valtakuntaa Eurooppaan, asettaen suurimman osan Balkania Osmanien vallan alle ja pakottaen Bysantin keisarin maksamaan hänelle veroa. Murad teki Osmanlien heimosta imperiumin.[1] Hän loi sulttaanin tittelin vuonna 1383 ja janitsaarien joukot sekä devşirme -värväysjärjestelmän. Murad myös organisoi hallituksen Divan, timarien ja timarinhaltijan systeemin ja sotilastuomarin, kaziasker. Hän myös loi Anadolun (Anatolia) ja Rumilin (Eurooppa) provinssit.

Murad I
Osmanien valtakunnan sulttaani
Valtakausi maaliskuu 1362 – 15. kesäkuuta 1389
Edeltäjä Orhan I
Seuraaja Bayezid I
Syntynyt 29. marraskuuta tai 29. kesäkuuta 1326
Söğüt tai Bursa, Osmanien valtakunta
Kuollut 15. kesäkuuta 1389 (63 vuotta)
Polje, Kosovo
Puoliso Gülçiçek Hatun
Kera Tamara
Paşa Melek Hatun
Fülane Hatun
Lapset Yahşi Bey
Savcı Bey
Bayezid I
Yakub Çelebi
Ibrahim
Nefise Hatun
Suku Osmani
Isä Orhan I
Äiti Nilüfer Hatun
Uskonto sunnalaisuus
Nimikirjoitus

Murad taisteli vahvaa Karamanidien emiraattia vastaan Anatoliassa ja serbejä, bulgarialaisia ja unkarilaisia vastaan Euroopassa.[1] Hänen liikkeensä Balkanilla loivat Unkarin kuninkaan johtaman kristittyjen liiton, joka kuitenkin murskattiin Maritsan taistelussa 26. syyskuuta 1371, Muradin kykenevän luutnantti Lalaşahin, Rumilin ensimmäisen kuvernöörin (beylerbeyi) johdolla. 1366 Serbian kuningas pakotettiin maksamaan veroa sulttaanille ja vuonna 1385 Sofia joutui Osmanien valloittamaksi. Vuonna 1389 osmanit voittivat serbit Kosovo Poljen taistelussa Muradin johdolla.[1]

Kuolema

Turkkilaisten lähteiden mukaan valtakuntaa 30 vuotta hallinnut sulttaani kuoli salamurhaajan uhrina Kosovo Poljen taistelukentällä. Surmatyön teki serbiaatelismies Miloš Obilić. Tarinan tunnetuimman version mukaan Murad tutki heti kamppailun jälkeen taistelukenttää. Obilić teeskenteli kuollutta mutta loikkasi ylös ja iski miekan ohi ratsastaneen Muradin sydämeen.[2]

Serbit uskovat, että Miloš Obilić lähti ottomaanien leiriin ja kertoi karanneensa serbijoukoista. Niin hän pääsi Muradin telttaan, missä hänen piti polvistua tämän edessä. Tällöin Obilić iski sulttaania veitsellä vatsaan.[2]

Kolmannen teorian mukaan serbit surmasivat Muradin jo taistelun alkuvaiheessa. Firenzen senaatin lokakuussa vuonna 1389 Bosnian kuninkaalle lähettämässään kirjeessä kerrotaan, miten tusina ratsumiestä oli murtautunut osmanien etulinjan läpi. Tuntematon ratsumies pääsi päälliköiden telttaan ja surmasi sulttaanin miekallaan.[2]

Lähteet
  • Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Gloucestershire: Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6.

Viitteet
  1. Stoneman, s. 143
  2. TK Historia (9/2009) s. 46

    Aiheesta muualla
    Edeltäjä:
    Orhan I    		 Osmanien sulttaani Seuraaja:
    Bayezid I
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.