Munkkikorppikotka
Munkkikorppikotka (Aegypius monachus) on tumma, maailman suurin korppikotka ja Euraasian suurin päiväpetolintu.[2] BirdLife Suomen hyväksymän luokittelun mukaan se on Aegypius-suvun ainoa laji, mutta jotkin lähteet luokittelevat samaan sukuun myös korvakorppikotkan (Torgos tracheliotus).[3]
Munkkikorppikotka | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Suku: |
Aegypius Savigny, 1809 |
Laji: | monachus |
Kaksiosainen nimi | |
Aegypius monachus |
|
Munkkikorppikotkan levinneisyys. |
|
Katso myös | |
Munkkikorppikotka Wikispeciesissä |
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 100–120 cm ja siipien kärkiväli 250–295 cm. Koiraan paino 7–11,5 kg, naaraan 7,5–12,5 kg.[2][4] Vanha lintu on tumman harmaanruskea, ja sen päälaki on vaalea, sekä vaaleammassa kurkussa on musta juova. Nuori lintu on musta. Lähes samankokoisesta hanhikorppikotkasta eroina ovat pään väritys ja tasaleveät siivet. Vankeudessa munkkikorppikotka on elänyt 39-vuotiaaksi.
Levinneisyys
Munkkikorppikotkan esiintymisalue kattaa Etelä-Euroopan Espanjasta aina Turkin kautta Aasian puolelle Kiinaan ja Intiaan saakka. Maailman kannan kooksi arvioidaan 7 200–10 000 paria, josta Euroopan osuus on 1 700–1 900 paria.[5]Vuonna 2020 on aloitettu toimenpiteet munkkikorppikotkan palauttamiseksi Bulgariaan, missä se ei ole pesinyt vuoden 1993 jälkeen.[6][7] Valmistelut sisälsivät muun muassa tekopesien rakentamista ja voimalinjojen eristämistä.[7] Vuoden 2022 kesäkuussa Bulgariaan siirrettiin 17 nuorta lintua Espanjasta, jotka sijoitettiin aluksi laajaan totutustarhaan.[8]
Munkkikorppikotka on varmasti havaittu Suomessa kolmesti, vuosina 2010, 2014 ja 2018.[9] Tarhakarkuriksi luokiteltu havainto Ylivieskan Raudaskylästä noin 10.–24. kesäkuuta 1976 hylättiin Rariteettikomitean uudelleenkäsittelyssä 30. elokuuta 2008.[10]
Suomen ensimmäinen luonnonvaraisesti harhautunutta lintua koskeva havainto tehtiin 19. toukokuuta 2010 Mynälahdella Varsinais-Suomessa. Sieltä lintu jatkoi rannikkoa pitkin kohti itää ja ylitti rajan Vaalimaan raja-aseman kohdalta 21. toukokuuta 2010.[11]
Elinympäristö
Vuoristot, korkeat alpit ja laajat metsäalueet.
Lisääntyminen
Pesä on tavallisesti puussa, ja on valtava risupesä halkaisijaltaan 1,5–2 m. Pesintä tapahtuu helmi-huhtikuussa. Munii vain yhden munan, jota hautoo 50–62 vuorokautta.[2]
Ravinto
Munkkikorppikotka on haaskalintu, joka syö myös kiinni saamiaan liskoja, isoja hyönteisiä yms., sekä huonokuntoisia lintuja ja nisäkkäitä.
Lähteet
- BirdLife International: Aegypius monachus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.5.2014. (englanniksi)
- Ferguson-Lees & Christie: Raptors of the World. Houghton Mifflin Company, 2001. ISBN 0-618-12762-3.
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Aegypius (TSN 175493) itis.gov. Viitattu 9.6.2010. (englanniksi)
- Mullarney, Svensson & Zetterström: Suuri lintukirja: Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2001. ISBN 951-1-16724-3.
- BirdLife International: Species factsheet: Aegypius monachus birdlife.org. Viitattu 14.3.2009. (englanniksi)
- Cinereous vulture reintroduction a step closer in Rhodope Mountains rewildingeurope.com.
- More artificial black vulture nests constructed in the Rhodope Mountains rewildingeurope.com.
- Europe’s largest vulture returns to Bulgaria’s wild Rhodope Mountains rewildingeurope.com.
- Rautio, Hanna: Haapavedellä bongattiin Suomessa erittäin harvinainen munkkikorppikotka Keskipohjanmaa. 6.10.2018. Viitattu 10.10.2018.
- RK:n kokous Helsingissä 30.8.2008 2.9.2008. BirdLife Suomi. Arkistoitu 12.1.2012. Viitattu 14.3.2009.
- RK:n kokous Helsingissä 21.8.2010 21.8.2010. BirdLife Suomi. Arkistoitu 12.1.2012. Viitattu 23.8.2010.
Aiheesta muualla
- Hongell, Harri 1978: Munkkikorppikotka Aegypius monachus* ensi kerran Suomessa. - Lintumies 4.1978 s. 143. LYL.
- Munkkikorppikotka Lintukuva-verkkopalvelussa