Munkinpuisto

Munkinpuisto (ruots. Munksparken) on Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva puistoalue. Alue on saanut kansan suussa nimen ”Koneen puisto” alueen maamerkin Kone Oy:n entisen pääkonttorin mukaan.

Historia

Puiston alueella oli alun perin vesijättömaata ja niitty, jonka nimi oli Pitkäniitty. Itäpäässä oli luonnonlammikko ja sotavuosina ja pitkään sen jälkeen ”Pelto”, joka oli jaettu viljelypalstoihin. Peltoviemäreiden tukkeuduttua viemärin varret lammikoituivat, mikä lienee ollut itäpään luonnonlammikon alkuperänä.[1]

Länsipäässä, nykyisen Ritokalliontien viimeisten talojen kohdalla, alueen jätevedet ohjattiin avo-ojaan, jota kutsuttiin Kakkakanaaliksi tai Kakkajordaniksi. Se laski Isoon Huopalahteen. Kanaalin penkereissä viihtyivät kärpät ja lumikot, sillä kaislikossa pesi niitten ruokalista, nimittäin sorsat, nokikanat ja naurulokit. Lisäksi alueella vilisi myyriä.[1]

Eliel Saarisen vuonna 1915 laatimassa Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmassa suurin osa nykyistä Munkin­puistoa oli merkitty rakennus­maaksi, jonka poikki olisi kulkenut leveä puisto­katu, Ison Puistotien[2] eli nykyisen Munkkiniemen puistotien jatke. Vain alueen länsiosaan oli suunniteltu nykyistä huomattavasti pienempi puisto.[3] Tältä osin suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta.

Vielä vuonna 1950 vahvistetun asemakaavan mukaan Munkki­niemen puisto­tie olisi ulottunut Ison Huopa­lahden rantaan saakka, jossa sen päästä olisi rakennettu pengertie Espoon puolelle suunnilleen nykyisen Turunväylän sillan kohdalle. Tien länsiosan verrelle eli nykyisen Munkin­puiston alueelle ei tässä kaavassa kuitenkaan suunniteltu rakennuksia, vaan puistot olisivat reunustaneet sitä molemmilta puolilta.[4]

Kun Turun­väylää (Helsingin puolella alun perin nimellä Läntinen moottori­tie suunniteltiin, poistettiin Munkki­niemen puisto­tien läntisin osa asema­kaavasta vuonna 1960.[5]

Kone Oy:n pääkonttori
Alta avoin rakennus näyttää kohoavan lammesta.

Puiston itäreunaan rakennettiin 1973 Kone Oy:n pääkonttori, jonka eteläpään alle joutunut luonnonlammikko säilytettiin. Se tunnetaan ”Sorsalammikon” nimellä. Jo ennen konttorirakennuksen rakennustöiden alkamista alettiin puiston kunnostaminen. Ilmeisesti rakennussuunnitelmista tietämättömänä kaupungin puisto-osasto ryhtyi kunnostamaan tulevan suurrakennuksen takana ollutta aluetta. Tulevan rakennuksen paikalle istutettiin ruusutarha, jonka kasvit sitten kaivettiin ylös rakennustöiden alkaessa. Puistoon tuli leikkikenttä, joka talvella jäädytetään luistinradaksi. Rakennuksen paikalla ollut luonnonlammikko säilytettiin, ja alta avoin, pilareiden varaan rakennettu rakennus näyttää kohoavan siitä. Puistoon luvattiin myös kalalammikoita, mutta ne jäivät saamatta. Ruusupensaat palautettiin konttorirakennuksen alle.[1]

Nimi Munkinpuisto vahvistettiin vuonna 1984 puisto­alueelle asema­kaavassa.[6][7]

Puisto nykyisin

Puisto rajoittuu idässä Laajalahdentien ja etelässä Tiilimäen varrella oleviin rakennuksiin, pohjoisessa Turunväylään. Puistossa on kävelyreittejä, frisbeegolfrata ja koirapuisto, joka sijaitsee kävelypolkujen varrella Turunväylän juuressa.[8]

Lähteet
  1. Kaija Hackzell: ”Kiihkeä sota puistokonttorista”, Rakas Vanha Munkkiniemi. Helsingin vanhoja kortteleita 6, s. 171–175. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2001. ISBN 951-97555-5-1.
  2. Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  3. Jyrki Lehikoinen ym: Helsingin kadunnimet - Helsingfors gatunamn 3. Kansikuva, jossa on Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga-suunnitelman kartta. Helsingin kaupunki, 1999. ISBN 951-718-382-8.
  4. Asemakaava (nro 2994) joka käsittää eteläisen osan Helsingin kaupungin 30. kaupunginosasta (Munkkiniemi), 1950 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 24.1.2014.
  5. Asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 4728), joka käsittää eteläisen osan 30. kaupunginosaa (Munkkiniemi), 1960 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 24.1.2014.
  6. 30. kaupunginosa, Munkkiniemi, puistoalue, asemakaavan muutos nro 8832 (1984) Asemakaava ja asemakaavan muutos, joka käsittää eteläisen osan 30. kaupunginosaa (Munkkiniemi), 1984 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 24.1.2014.
  7. Jyrki Lehikoinen ym: Helsingin kadunnimet – Helsingfors gatunamn 3, s. 182. Helsingin kaupunki, 1999. ISBN 951-718-382-8.
  8. Koneen puisto (Munkinpuisto), Munkkiniemi Stadissa.fi. Viitattu 29.12.2014.

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.