Munduruku
Munduruku on mundurukulaisten kielten ryhmään kuuluva toonikieli. Sitä puhutaan Brasiliassa Tapajós- ja Madeirajokien rannoilla sekä Parán, Mato Grosson ja Amazonasin alueilla.[1] Kielellä on noin 7 500 puhujaa.[1] Kaupunkiin muuttaneiden ja kaupunkien lähellä asuvien keskuudessa on kuitenkin alettu puhua yhä enemmän portugalia.
| Munduruku Mundurukú |
|
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Brasilia |
| Puhujia | noin 7 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | tupi-kielet |
| Kieliryhmä | mundurukulaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-3 | myu |
|
Ohje
|
|
Lähteet
- Ethnologue: Munduruku (englanniksi) Viitattu 25.7.2015.
aché | akuntsu | amanayé | amundava | anambé | apiacá | araweté | arikem | asuriní | asuriní xingú | aurá | avá-canoeiro | ava guarani | awetí | chiripá | cocama-cocamilla | emerillon | guajá | guaraní mbyá | guarani | guarayú | guazazara | itä-Bolivian guarani | jorá | júma | jurúna | kabixiana | kaiwá | kamayurá | karipuná | karipúna | karitiâna | karo | kayabí | kepkiriwát | kokoma | kuruaya | länsi-Bolivian guarani | makuráp | maritsauá | mekens | morerebi | muinaistupi | munduruku | nandeva | ñeengatú | omagua | pai tavytera | Paraguayn guarani | parakanã | paranawát | pauserna | potiguára | puruborá | sateré-mawé | sirionó | suruí do Pará | tapieté | tapirapé | tembé | tenharim | tširiguano | tukumanféd | tuparí | tupí | tupinambá | tupinikin | turiwára | urubú-kaapor | uru-ew-wau-wau | urumi | wayampi | wiraféd | wayoró | xetá | xipaya | yuqui | zo'é