Mujejärvi

Mujejärvi eli Muujärvi[1][2] (ven. Муезе́рский, Mujezerski; karjalaksi Mujejärvi[3]) on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee Muujoen pohjoisrannalla[4] 375 kilometriä Petroskoista luoteeseen[5]. Taajamassa on 3 300 asukasta (vuonna 2012)[6].

Mujejärvi, Muujärvi
Муезерский, Mujezerski

Mujejärven kunta Mujejärven piirin kartalla.

lippu

vaakuna

Mujejärvi, Muujärvi

Koordinaatit: 63°57′30″N, 31°59′30″E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Mujejärven piiri
Hallinto
  Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
  Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 1 316 km²
Väkiluku (2012) 3 300
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Suuntanumero(t) +781455









Maantiede ja ilmasto

Mujejärven kunnan pinta-ala on 1 316 neliökilometriä[7]. Se rajoittuu pohjoisessa Mujejärven piirin Lietmajärven, idässä Rukajärven, etelässä Voloman ja lännessä Repolan kuntiin sekä kaakossa Karhumäen piiriin. Pinta-alasta suurin osa on metsää ja suota. Seudulla virtaa Muujoki (ven. Mujezerka), joka saa alkunsa Hietajärvestä (Hedo) ja virtaa Muujärven (Mui) kautta laskien Tširkkakemiin[8]. Kunnan alueelle suunnitellaan 900 hehtaarin laajuista koskemattomien metsien luonnonmuistomerkkiä[9]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat gabro-diabaasi, kvartsi, rauta, magnetiitti, hiekka ja turve[10].

Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto, jossa on meri-ilmaston piirteitä. Tammi-helmikuun keskilämpötila on –12 … –13 °C ja heinäkuun +13 … +14 °C. Vuotuinen sademäärä on 500 millimetriä. Lumi peittää maan 170–190 päivää vuodessa. Sen paksuus on avoimilla paikoilla keskimäärin 35–55 ja metsässä 50–70 senttimetriä.[11]

Asutus

Mujejärven taajama on kunnan ainoa asutuskeskus[12]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan sen asukkaista 71 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 12 % valkovenäläisiä, 8 % karjalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 1 % suomalaisia[13].

Historia

Venäjän keisarikunnassa seutu kuului Aunuksen kuvernementin Repolan kuntaan. Samannimisen järven rannalla sijainnut Muujärvi oli 1800-luvulla Lieksan ja Rukajärven välisen reitin kievarikylä. Vuonna 1850 paikkakunnalla oli 53 asukasta, vuonna 1904 asukkaita oli 95.[14]

Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen vuosina 1918–1920 Repola liittyi lyhyeksi aikaa Suomeen ennen Tarton rauhan solmimista. Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Muujärven kylä tuhoutui sodan aikana[15].

Nykyinen taajama on perustettu vuonna 1963. Vuonna 1965 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen ja seuraavana vuonna siitä tuli hallintopiirin keskus.[4]

Liikenne, talous ja palvelut

Mujejärveltä on yhteys Repolan ja valtatie M18:n väliselle A134-maantielle. Taajamasta on linja-autoreitit Repolaan, Kiimavaaraan ja Lentieraan sekä Tiiksiin, Rukajärvelle ja Ontajärvelle. Mujejärven lounaislaidalla on huoltoasema.[12]

Taajaman kautta kulkee Suojärven ja Jyskyjärven välinen rautatie (Muujoen asema, ven. Mujezerka), josta haarautuu rata Kostamuksen kautta Suomeen. Lähin lentokenttä on Petroskoissa.[12]

Talous perustuu Mujejärven metsäteollisuuspiirin harjoittamaan puunhankintaan. Lähes 70 % puutavarasta menee vientiin. Lisäksi tuotetaan rakennuskiveä ja sepeliä. Pienimuotoinen maatalous tuottaa lihaa ja maitoa. Kunnan alueella on myös kolme lohenkasvattamoa.[10]

Mujejärvellä toimii kaksi lastentarhaa, keskikoulu, lasten harrastuskeskus, musiikki- ja urheilukoulut. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluu poliklinikka, piirisairaala, palvelukeskus ja lastenkoti. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuritalo, kirjasto ja vapaa-ajankeskus.[16] Paikallislehtenä ilmestyy kerran viikossa Mujezerskles[17].

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Taajama koostuu etupäässä yksi–kolmekerroksisista usean perheen asuintaloista sekä omakotitaloista[18]. Kunnan alueella sijaitsevia kulttuuriperintökohteita ovat vuonna 1941 kaatuneiden neuvostoliittolaisten rajavartijoiden ja sosialistisen työn sankarin Viktor Polynskin haudat[9].

Lähteet

Viitteet

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 152. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.2.2013).
  2. Hramtsova, O. & Troitskaja, Je.: Finskije sootvetstvija nazvani naseljonnyh punktov Respubliki Karelija, s. 46. Petrozavodsk: , 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  3. Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 9. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  4. Karelija, s. 239.
  5. Materialy, s. 15
  6. Materialy, s. 16
  7. Materialy, s. 66
  8. Materialy, s. 12
  9. Materialy, s. 35
  10. Materialy, s. 23
  11. Materialy, s. 7–9
  12. Materialy, s. 29
  13. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  14. Martikainen, Unto: Muujärven kievarikylä Repolassa. Repolainen, 2010, nro 51, s. 17. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.2.2013. [vanhentunut linkki]
  15. Karelija, s. 240.
  16. Materialy, s. 26–27
  17. Administratsija Mujezerskogo munitsipalnogo raiona RK: Raionnaja gazeta ”Mujezerskles” muezersky.ru. Arkistoitu 22.9.2012. Viitattu 15.2.2013. (venäjäksi)
  18. Materialy, s. 25

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.