Mujejärvi

Mujejärven kunnan pinta-ala on 1 316 neliökilometriä[7]. Se rajoittuu pohjoisessa Mujejärven piirin Lietmajärven, idässä Rukajärven, etelässä Voloman ja lännessä Repolan kuntiin sekä kaakossa Karhumäen piiriin. Pinta-alasta suurin osa on metsää ja suota. Seudulla virtaa Muujoki (ven. Mujezerka), joka saa alkunsa Hietajärvestä (Hedo) ja virtaa Muujärven (Mui) kautta laskien Tširkkakemiin[8]. Kunnan alueelle suunnitellaan 900 hehtaarin laajuista koskemattomien metsien luonnonmuistomerkkiä[9]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat gabro-diabaasi, kvartsi, rauta, magnetiitti, hiekka ja turve[10].

Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto, jossa on meri-ilmaston piirteitä. Tammi-helmikuun keskilämpötila on –12 … –13 °C ja heinäkuun +13 … +14 °C. Vuotuinen sademäärä on 500 millimetriä. Lumi peittää maan 170–190 päivää vuodessa. Sen paksuus on avoimilla paikoilla keskimäärin 35–55 ja metsässä 50–70 senttimetriä.[11]

Mujejärven taajama on kunnan ainoa asutuskeskus[12]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan sen asukkaista 71 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 12 % valkovenäläisiä, 8 % karjalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 1 % suomalaisia[13].

Venäjän keisarikunnassa seutu kuului Aunuksen kuvernementin Repolan kuntaan. Samannimisen järven rannalla sijainnut Muujärvi oli 1800-luvulla Lieksan ja Rukajärven välisen reitin kievarikylä. Vuonna 1850 paikkakunnalla oli 53 asukasta, vuonna 1904 asukkaita oli 95.[14]

Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen vuosina 1918–1920 Repola liittyi lyhyeksi aikaa Suomeen ennen Tarton rauhan solmimista. Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Muujärven kylä tuhoutui sodan aikana[15].

Nykyinen taajama on perustettu vuonna 1963. Vuonna 1965 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen ja seuraavana vuonna siitä tuli hallintopiirin keskus.[4]

Mujejärveltä on yhteys Repolan ja valtatie M18:n väliselle A134-maantielle. Taajamasta on linja-autoreitit Repolaan, Kiimavaaraan ja Lentieraan sekä Tiiksiin, Rukajärvelle ja Ontajärvelle. Mujejärven lounaislaidalla on huoltoasema.[12]

Taajaman kautta kulkee Suojärven ja Jyskyjärven välinen rautatie (Muujoen asema, ven. Mujezerka), josta haarautuu rata Kostamuksen kautta Suomeen. Lähin lentokenttä on Petroskoissa.[12]

Talous perustuu Mujejärven metsäteollisuuspiirin harjoittamaan puunhankintaan. Lähes 70 % puutavarasta menee vientiin. Lisäksi tuotetaan rakennuskiveä ja sepeliä. Pienimuotoinen maatalous tuottaa lihaa ja maitoa. Kunnan alueella on myös kolme lohenkasvattamoa.[10]

Mujejärvellä toimii kaksi lastentarhaa, keskikoulu, lasten harrastuskeskus, musiikki- ja urheilukoulut. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluu poliklinikka, piirisairaala, palvelukeskus ja lastenkoti. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuritalo, kirjasto ja vapaa-ajankeskus.[16] Paikallislehtenä ilmestyy kerran viikossa Mujezerskles[17].

Taajama koostuu etupäässä yksi–kolmekerroksisista usean perheen asuintaloista sekä omakotitaloista[18]. Kunnan alueella sijaitsevia kulttuuriperintökohteita ovat vuonna 1941 kaatuneiden neuvostoliittolaisten rajavartijoiden ja sosialistisen työn sankarin Viktor Polynskin haudat[9].

• Karelija: entsiklopedija. Tom 2. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
• Materialy po obosnovaniju generalnogo plana 2012. Terplanprojekt. Viitattu 15.2.2013. (venäjäksi)^{[vanhentunut linkki]}

• Mujejärven piirin virallinen sivusto (venäjäksi)
• Mujejärven taajamalle omistettu sivusto (venäjäksi)