Mujejärven virkistys- ja retkeilyalue

Mujejärven alueelle pääsee Uuronrotkon, Peurakankaan, Hiltuslahden tai Talvilahden pysäköintialueilta. Tammikämpälle on myös yhteys Saramon jotos -reitiltä. Alueelle pääsee usealta suunnalta pysäköintipaikoille metsäteitä pitkin. Itärannalle Hiltuslahden pysäköintialueelle pääsee autolla kaakosta Murtovaaran kautta. Alueella on merkittyjä reittejä yhteensä 30 km. Yksi käytetyimmistä retkeilyreiteistä lähtee Kuhmontien varresta Mujejärven vanhalta koululta ja seuraa Uuronrotkoa, jonka jälkeen kulkee Mujejärven etelärantaa pitkin itään. Suo- ja kosteikkoalueilla on kulkijoille pitkospuut. Alueella on lisäksi useita laavuja ja tulentekopaikkoja sekä Villin Pohjolan Tetrijärven vuokrakämppä.

Autiotupa, joka on toiminut ennen uittokämppänä sijaitsee Mujejärven etelärannalla 2 km:n päässä Peurakankaan pysäköintialueelta. Kolkonjoki, jonka yli on silta, laskee Mujejärvestä kämpän vierestä. Tammikämppä on retkeilyreitti Saramon jotoksen varrella. Autiotupa on kunnostettu vuonna 1992. Pihapiirissä on kuivakäymälä ja tulentekopaikka sekä kaivo.

Mujejärven alueen luonto on hyvin monipuolista. Ympäristö koostuu isommista ja pienemmistä vesistöistä, joita ovat järvet, joet ja lammet, soista, joista osa on vielä luonnontilaisia sekä vanhoista metsistä ja luonnontilaisten harjualueiden muodostamasta kokonaisuudesta. Alueen järvet ja lammet ovat tummavetisiä. Järvien rantoja suojaavat varttuneet metsät ja suureksi osaksi luonnontilaiset, pienehköt suot. Tyypillisiä varsinaiselle Mujejärvelle ovat lukuisat esiintyöntyvät kivikkoiset karit. Järvien lisäksi retkeilyalueen luontoa hallitsevat vanhat metsät. Metsät ovat sekä vanhoja kuusikoita että männiköitä. Syvän Uuronrotko-alueen länsiosassa on neljän kilometrin pituinen, kapea ja paikoin jyrkkäseinäinen rotkolaakso. Rotkon pohjalla on suota sekä pieniä lampia.

Alueella on kolme suurempaa järveä: karu Mujejärvi, korkeus 197,1 mpy., Ylä- ja Ala-Sammaljärvi sekä Tetrijärvi. Järvet kuuluvat Saramojoen vesistöön ja laskevat Mujejärven kautta Kolkonjokeen. Alueen järvien rannat ovat säilyneet melkein rakentamattomina.

Harjusärkät. tuovat monipuolisuutta alueen luontoon. Hiltuskankaan, Kukonsärkän ja Kalmoniemen alueet edustavat luonnontilaista, geologisesti, maisemallisesti ja biologisesti arvokasta harjumaisemaa. Mujejärven länsipuolinen harju ja harjukangas työntyy Mujejärveen Kalmoniemenä, jossa on vanha ortodoksinen kalmisto. Niemeä käytettiin ennen vainajien välihautauspaikkana. Kaukana olevaan kirkkomaahan vainajat vietiin sopivimmilla kulkukeleillä. Niemeltä avautuu kauniit järvinäkymät ja siellä on hiekkarantoja. Harjun päällä on useita jääkauden muovaamia suppia. Mujejärven itäpuolella on Kukonsärkän harju. Se on kapea ja jyrkkärinteinen ja laajenee itäpäästään Hiltuskankaaksi, jossa on myös paljon suppia. Alue ja viereinen majavien asuttama joki on ollut luonnonhoitometsänä.

Uuronrotko on 4 km pitkä rotko, kaakko-luode -suuntainen kallioperän ruhjelaakso, joka ulottuu Mujejärveltä Nurmes – Kuhmo -tielle. Rotkon pohjalla on suota ja pieniä lampia. Rotko leviää eteläpäästään Peurankankaksi. Rotkon pohjalla kulkee retkeilypolku, jonka varressa on laavu ja tulentekopaikka. Laakson pohja on soistunut, ja siellä on lukuisia pieniä lampia. Rinteet ovat monin paikoin jyrkänteiset ja rinnemetsät ovat varsin iäkkäitä. Uuronrotko on geologisesti, maisemallisesti ja biologisesti merkittävä alue.

Mujejärven pohjoisrannalla on Pulkkilan erämaatila. Se on perustettu 1642. Rakennuksia ovat hirsinen päärakennus, sauna, navetta ja aittoja. Lähellä on myös autioitunut Sammalen tila, jonka kiukaan alta löytyi 1700-luvulta peräisin oleva rahakätkö

Mujejärvi kuuluu Natura-alueisiin. Sen kokonaispinta-ala on 23,3 km². Kokonaisuudessaan Mujejärven alue on vahvistetussa seutukaavassa varattu valtakunnalliseksi ulkoilu- ja retkeilyalueeksi. Mujejärvi lähiympäristöineen kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, Uuronrotkon alue taas vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Mujejärven asumattomat seudut ovat monien erämaaeläinten reviirinä. Siellä on kaikkia suurpetoja: karhuja, susia, ilveksiä ja ahmoja. Susi on myös pesinyt alueella. Metsäpeura on harvinaisuus, joita on alettu tavata Mujejärven alueella. Kotka on pesinyt vuosia alueella. Mujejärven ympäristön joissa ja puroissa elää saukkoja ja niissä voi nähdä majavan pesiä ja patoja. Järven tyyppilaji on myös karujen vesien kuikka, jonka lisäksi alueella pesii laulujoutsen.

• Metsähallitus: Luontoon.fi: Mujejärven alue
• Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus: Natura 2000 -alue: Mujejärvi
• Maanmittauslaitos: Maastokartta: Mujejärvi 4324 04.
• Härkönen T., Laitinen J., Räntilä K., Luontomatkailijan Suomi. Otava. 1993. s. 254. ISBN 951-1-11522-7.

• Villi Pohjola: Tetrijärven vuokrattava kelokämppä