Muhammad Mursi

Mursi liittyi opiskeluaikanaan Yhdysvalloissa vuonna 1979 muslimiveljeskuntaan. Hän nousi nopeasti sen arvoasteikossa, ja hänestä tuli sen voimakkaan johtoryhmän jäsen 1995. Mursi valittiin vuonna 2000 Egyptin parlamenttiin. Hän oli virallisesti puolueeton, sillä muslimiveljeskunnalta oli kielletty pääsy parlamenttiin.[4] Mursi menetti paikkansa vuoden 2005 vaaleissa, joiden hän väitti olleen vilpilliset. Kansanedustajana Mursi sai jonkin verran huomiota hyvänä puhujana.[5]

Mursi joutui vuonna 2006 vankilaan seitsemäksi kuukaudeksi osallistuttuaan mielenosoitukseen, joka tuki oikeuslaitoksen itsenäisyyttä vaativia tuomareita. Hän oli myös lyhyesti vangittuna vuoden Egyptin presidentin Hosni Mubarakin kaataneen vallankumouksen aikana. Mubarakin kaaduttua muslimiveljeskunta perusti poliittiseksi siivekseen vapaus- ja oikeuspuolueen.[4]

Vapaus- ja oikeuspuolue valitsi vuoden 2012 presidentinvaaleihin ehdokkaakseen Khairat el-Shaterin, joka joutui kuitenkin luopumaan ehdokkuudestaan teknisen syyn takia.[4] Vapaus- ja oikeuspuolueen puheenjohtajana toiminut Mursi valtitiin hänen tilalleen. Hän sai vaalien toisella kierroksella 51,73 prosenttia äänistä ja voitti niukasti entisen pääministerin Ahmad Shafiqin. Mursi astui presidentin virkaan kesäkuun 2012 lopussa.[6][7]

Mursi lupasi astuttuaan valtaan johtavansa maata ”kaikille egyptiläisille”. Hänen toimintatapojaan alettiin kuitenkin pian vastustaa. Hänen vastustajansa syyttivät häntä siitä, että hän oli antamassa kaiken vallan islamisteille ja erityisesti muslimiveljeskunnalle. Lisäksi kriitikot sanoivat, että Mursi ei ollut osannut hoitaa Egyptin taloutta eikä hän ollut pystynyt parantamaan yhteiskunnallista tasa-arvoa.[5]

Mursin vastustus alkoi kasvaa marraskuussa 2012, kun hän yritti saada uuden perustuslain voimaan.[5] Egyptin oppositio vastusti perustuslakia, koska se ei sen mukaan takaa riittäviä ihmisoikeuksia eikä naisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksia.[8] Perustuslaki vahvistettiin joulukuun lopulla kahden päivän aikana järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Mursi toivoi itse sen tuovan maahan vakautta.[9]

Armeijan komentaja Abdel Fattah al-Sisi varoitti 29. tammikuuta 2013, että poliittinen kriisi voi johtaa valtion kaatumiseen. Mursin vastustajat perustivat huhtikuun lopulla Tamarod-nimisen liikkeen, joka järjesti suurmielenosoitukset Mursin valtaanastumisen vuosipäivänä. Egyptin kaduilla protesteihin osallistui 30. heinäkuuta miljoonia ihmisiä.[5]

Armeija syrjäytti Mursin vallasta 3. heinäkuuta 2013. Väliaikaisesti valtaan tuli Egyptin perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Adli Mansur.[2] Vallankaappauksen jälkeen Mursi vangittiin syytettynä oppositioaktivistien murhiin yllyttämisestä presidenttinä sekä vankilapakojen järjestämisestä ja poliisien murhista vuoden 2011 kansannousun aikaan.[10][11]

21. huhtikuuta 2015 egyptiläinen tuomioistuin tuomitsi Mursin 20 vuoden vankeusrangaistukseen mielenosoittajien pidätysten ja kidutusten määrämiseltä. Kovemmista syytteistä mielenosoittajien tappamisesta luovuttiin aiemmin.[12] Mursi sai 16. toukokuuta kuolemantuomion vuoden 2011 massavankilapakoon liittyvistä asioista. Mursin lisäksi tapahtumista tuomittiin kuolemaan 105 muuta muslimiveljeskunnan jäsentä.[13] Euroopan unioni arvosteli kuolemantuomioita kansainvälisen oikeuden Egyptille antamien velvoitteiden vastaisina.[14] Marraskuussa 2016 kuolemantuomio peruttiin, ja tuomioistuin määräsi, että tapauksesta on järjestettävä uusi oikeudenkäynti.[15]

Mursi sai kesäkuussa 2016 elinkautisen vankeustuomion laittoman järjestön johtamisesta ja 15 vuoden tuomion valtion turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen varastamisesta.[16]