Msta

Msta (ven. Мста, vanhastaan käytetty nimitys Mustajoki [3]) on Venäjällä Novgorodin ja Tverin alueilla virtaava 445 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Mstinon järvestä ja laskee Ilmajärveen.[1][4][lower-alpha 2]

Msta
Мста
Mstan kulku alajuoksullaan Bronnitsassa Novgorodin piirissä
Mstan kulku alajuoksullaan Bronnitsassa Novgorodin piirissä
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä
Alue Novgorodin alue, Tverin alue
Piiri Novgorod, Malaja Višera, Kresttsy, Ljubytino, Borovitši, Bologoje, Udomlja, Vyšni Volotšok
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Nevan vesistö
Valuma-alue Mstan valuma-alue
Pinta-ala 23 300 km² [1]
Pääuoman pituus 848 km [lower-alpha 1]
Pääuoman osuudet Olhavanjoki ←Ilmajärvi ←Msta ←Tsna
Joen uoman kohteita
Alkulähde Mstino, Vyšni Volotšok
  57.7369°N, 34.4816°E
Laskupaikka Ilmajärvi
  58.4101°N, 31.3382°E
Läpivirtausjärvet Ilmajärvi, Mstino
Sivu-uomat Holova, Volma, Mda, Peretna, Uver, Berezaika
Taajamat Borovitši, Vyšni Volotšok
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 154 m [lower-alpha 2]
Laskukorkeus 18 m [lower-alpha 2]
Korkeusero 136 m
Pituus 445 km [1][2]
Kaltevuus 0,31 m/km
Keskivirtaama 202 m³/s
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Joen kulku

Msta alkaa Mstinon tekojärvestä, joka sijaitsee Vyšni Volotšokin pohjoispuolella. Joki virtaa aluksi noin 50 kilometriä kohti pohjoista. Joenkulkua seuraa kapeana vyöhykkeenä peltoalue, jonka yhteydessä on myös niitä viljeleviä kyliä. Siirryttyään Novgorodin alueen puolelle, levenee peltovyöhyke ja kylät suurenevat. Joki alittaa Rybinskiin johtavan ja Bolgojen kautta kulkevan valtatien. Kun Mstaan yhtyy koillisesta tuleva Uverjoki, kääntyy Msta aluksi länteen mutta myöhemmin se jatkaa kohti luodetta. Joen yläjuoksulla on pitkiä koskiosuuksia, jotka ovat melojien suosiossa. Siellä se virtaa Borovitšin kaupungin läpi. Joki saapuu alavalle seudulle, jossa sen kulkusuunta vaihtelee maaston epätasaisten korkeusvaihteluiden vuoksi eri suuntiin. Lopulta se virtaa harvaan asuttujen seutujen läpi. Alavat alueet kuuluvat Ilmajärven, Olhavanjoen ja Laatokan alankoalueeseen. Mstajoki on seudun suurin joki, johon yhtyvät lopulta kaikki seudun joet. Mstan suistoalue monine suistohaaroineen on vuodenaikojen mukaan vuoroin tulvivaa ja sitten kuivuvaa kosteikko- ja suoaluetta. Suistoalueen länsipuolella aukeaa Ilmajärvi seudun suurimpana järvenä. Suistoalueen vesistöalue on matalaa ja mutaista. Jokeen nouseville laivoille on rakennettu oma Siversovin kanava, joka oikaisee suoraan Olhavanjokeen. Jokien välillä on Ilmajärvellä vain 3–8 kilometriä väliä, riippuen mistä suistohaarasta se mitataan. Joki on nykyään purjehduskelpoinen suistosta Holovan sivujoelle asti. Joen keskivirtaamia mitataan 84 kilometriä suistosta ylöspäin sivujoen Hubkan yläpuolelta. Keskivirtaamaksi ilmoitetaan 202 m³/s.[4][5][lower-alpha 3]

Nimen etymologiaa

Joen nimi ei tarkoita venäjäksi mitään. Monien kielentutkijoiden mukaan joen nimitys perustuu itämerensuomalaiseen sanaan musta, joka on muuntunut nykyiseen muotoonsa.[6][lower-alpha 2]

Historiaa
Olhavanjoen vesistöalue. Msta on kartassa oikealta Ilmajärveen laskeva joki. Ilmajärvestä vesi virtaa edelleen Olhavanjoen, Laatokan ja Nevan kautta Itämereen.

Viikinkien idäntie kulki Ilmajärvestä ylävirtaan Mustajokea ja Tsnajokea pitkin sekä Tvertsajoelle ja sieltä alavirtaan Volgalle tunnetaan jo varjagiajoilta asti. Tästä on todisteena huomattavat arkeologiset löydöt näiden jokien varsilta.[7] Vyšni Volotšokin vesitie rakennettiin vanhan viikinkien idäntien reitille. Se yhdisti Itämeren Kaspianmereen laskevaan Volgan vesistöön. Tämä kanavajärjestelmä oli 1700–1800-luvuilla Venäjän tärkein Euroopan ja Aasian välinen tavarankuljetusreitti. Mustajoki oli osa tätä vesitietä. Sen merkitys rupesi vähenemään 1860-luvulla rautatien valmistumisen jälkeen. Laivojen koon kasvaessa isommat jokilaivat eivät voineet enää käyttää tätä vesitietä vaan rupesivat käyttämään Volgan–Itämeren vesitietä. Nykyään Mustajoki ja muu osa vesitietä on enimmäkseen huviveneily- ja retkeilykäytössä.[8]

  • Eräs joen koskiosuus
    Eräs joen koskiosuus
  • Riippusilta joen keskijuoksulla Borovitšissä
    Riippusilta joen keskijuoksulla Borovitšissä
  • Tiesilta Borovitšin kaupunkialueella
    Tiesilta Borovitšin kaupunkialueella
  • Arkistokuva joen jääkannen räjäytysryhmästä
    Arkistokuva joen jääkannen räjäytysryhmästä
  • Näkymä joen kapeasta sivujuovasta. Vastarannalla erottuu jokisaari
    Näkymä joen kapeasta sivujuovasta. Vastarannalla erottuu jokisaari
  • Rautatiesilta joen alajuoksulta
    Rautatiesilta joen alajuoksulta

Valuma-alue
Pääartikkeli: Mstan valuma-alue

Mstajoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Olhavanjoen valuma-alueeseen, jonka Mstan valuma-alueessa se sijaitsee. Msta, joka alkaa Mstinojärvestä, muodostaa Olhavanjoen valuma-alueen pääuoman 445 kilometriä pitkän keskiosuuden ja Mstinoon laskeva Tsna 160 kilometriä pitkän latvaosuuden. Pääuomaa on yhteensä 848 kilometriä [lower-alpha 1]. Valuma-alueen pinta-ala on 23 300 neliökilometriä.[1][4][9]

Sivujokia

Mstajoen sivu-uomia on olemassa varsinkin alajuoksun alavilla seuduilla useita kymmeniä. Alla olevaan taulukkoon on koottu vesistövirannomaisten luettelemat suurimmat sivu-uomat. Niihin liittyvien tietojen lähteet on lueteltu taulukon alle ja ne on lisäksi eritelty kunkin joen kohdalle oikeaan sarakkeeseen.

Laskujoen nimi
 
 		 Nimi
ven.
 		 Etäisyys
Ilmajärvestä
(km)		 Pääuoman
kohta
 		 Pituus
(km)
 		 Virtaama
(MQ m³/s)
 		 Valuma-alue
(km²)
 		 Lähteet
 
 
Joki laskee Ilmajärveen useita suuhaaraa myöten sekä Ohlavanjokeen johtavaa Siversovin kanavaa pitkin
MšaškaMšaška (Мшашка)18Novgorod172,2,2,4,2,–,–
MelnitšnyiMelnitšnyi (Мельничный)43Novgorod112,2,2,4,2,–,–
SkrobotskiSkrobotski (Скроботский)53Novgorod112,2,2,4,2,–,–
TšurilovskiTšurilovski (Чуриловский)56Novgorod102,2,2,4,2,–,–
SeregižkaSeregižka (Серегижка)81Malaja Višera102,2,2,4,2,–,–
HubkaHubka (Хубка)83Malaja Višera252,2,2,4,2,–,–
HolovaHolova (Холова)92Malaja Višera126161 9002,2,2,4,2,3,2
VolmaVolma (Волма)114Kresttsy608212,2,2,4,2,–,2
PanitskiPanitski (Паницкий)147Malaja Višera10232,2,2,4,2,–,2
DubrovkaDubrovka (Дубровка)153Malaja Višera112,2,2,4,2,–,–
MalyševskiMalyševski (Малышевский)163Malaja Višera122,2,2,4,2,–,–
KaširkaKaširka (Каширка)173Malaja Višera292942,2,2,4,2,–,2
MdaMda (Мда)179Malaja Višera1016732,2,2,4,2,–,2
TšernyiTšernyi (Черный)182Ljubytino112,2,2,4,2,–,–
KamenkaKamenka (Каменка)186Ljubytino122,2,2,4,2,–,–
OtnjaOtnja (Отня)214Ljubytino353172,2,2,4,2,–,2
ZabititsaZabititsa (Забитица)220Ljubytino162,2,2,4,2,–,–
BelajaBelaja (Белая)221Ljubytino312042,2,2,4,2,–,2
OhomljaOhomlja (Охомля)228Ljubytino26962,2,2,4,2,–,2
GorodnjaGorodnja (Городня)230Ljubytino232,2,2,4,2,–,–
PolonaPolona (Полона)231Ljubytino161832,2,2,4,2,–,2
NizovkaNizovka (Низовка)240Ljubytino122,2,2,4,2,–,–
LnjanajaLnjanaja (Льняная)261Okulovka503222,2,2,4,2,–,2
PeretnaPeretna (Перетна)262Okulovka399052,2,2,4,2,–,2
ŠegrinkaŠegrinka (Шегринка)276Okulovka746062,2,2,4,2,–,2
ŠilokataŠilokata (Шилоката)279Borovitš152,2,2,4,2,–,–
VydrinkaVydrinka (Выдринка)280Borovitš241532,2,2,4,2,–,2
ŠtšukaŠtšuka (Щука)283Borovitš142,2,2,4,2,–,–
SivelbaSivelba (Сивельба)300Borovitš232,2,2,4,2,–,–
JurinkaJurinka (Юринка)304Borovitš132,2,2,4,2,–,–
VelgijaVelgija (Вельгия)311Borovitš453902,2,2,4,2,–,2
KruppaKruppa (Круппа)321Borovitš382492,2,2,4,2,–,2
ŽadinkaŽadinka (Жадинка)343Borovitš162,2,2,4,2,–,–
UverUver (Уверь)370Borovitš903 9302,2,2,4,2,–,2
BerezaikaBerezaika (Березайка)389Bologoje150273 2302,2,2,4,2,3,2
PorfenkaPorfenka (Порфенка)417Udomlja72,2,2,4,2,–,–
DubovkaDubovka (Дубовка)423Vyšni Volotšok22402,2,2,4,2,–,2
VolodnaVolodna (Володня)436Vyšni Volotšok81142,2,2,4,2,–,2
Joki alkaa 9 km ylempänä Mstinosta, johon Tsnajoki laskee

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = luettu Venäjän vesistörekisteristä kunkin sivu-uoman tiedoista [10], 3 = luettu venäjänkielisestä Wikipediasta, 4 = katsottu tai mitattu Internetin karttapalvelusta kuten esimerkiksi Google Maps tai ACME

Lähteet

Huomioita
  1. Pääuoman muodostumista ja sen pituutta on seostettu ja arvioitu artikkelissa Olhavanjoen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoma”.
  2. Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Мста.
  3. Asia tarkistettu Internetin karttapalvelusivustoilta kuten esimerkiksi Yandex, GeoMaps, Google Maps tai ACME.

    Viitteet
    1. Msta, Мста (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 24.3.2022. (venäjäksi)
    2. Mstino, Водохранилище Мстино (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
    3. Jokipii, Mauno (toim.): Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita, s. 192, 408. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 1995. ISBN 951-9362-80-0.
    4. Msta, Мста Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 4.4.2022. (venäjäksi)
    5. Ilmajärvi, Ильмень (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
    6. Smolitskaja, G.P.: Toponimitšeski slovar Tsentralnoi Rossii, s. 217–218. Moskva: Armada-press, 2002. ISBN 5-309-00257-X.
    7. Ulla Ehrensvärd-Pellervo Kokkonen-Juha Nurminen: Mare Balticum 2000 vuotta Itämeren historiaa, s. 35. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1997. ISBN 951-1-13985-1.
    8. Kanoottireitti Berezaika-Msta (330 km) (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
    9. Tsna, Цна (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
    10. Msta, Мста (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 4.4.2022. (venäjäksi)

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.