Mozilla Firefox

Mozilla Firefox on Mozilla-projektin tekemä vapaa, avoimen lähdekoodin verkkoselain, joka on saatavilla Windowsille, Linuxille, macOS:lle ja Androidille[6]. Yhteensopiva sähköpostiohjelma on Mozilla Thunderbird. Firefox on saatavilla myös suomeksi. Firefox käyttää Gecko-selainmoottoria.

Mozilla Firefox
Firefox 96.0.3 Windows 10:ssä.
Firefox 96.0.3 Windows 10:ssä.
Kehittäjä

Mozilla-projekti eli Mozilla, joka koostuu kaikista projektissa mukana olevista.

Mozilla Foundation, Mozilla Corporation
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 23. syyskuuta 2002
Vakaa versio 113.0 ()[1]
Kehitystilanne aktiivinen
Tiedot
Ohjelmistotyyppi verkkoselain
Käyttökielet 90 [2]
Alusta Linux, macOS, Windows, Sailfish OS, Firefox OS, Android, iOS, FreeBSD[3], NetBSD, OpenBSD, OpenIndiana
Ohjelmointikielet C, C++, Rust[4], JavaScript, CSS, XUL, XBL
Lisenssi MPL[5]
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Versiohallinta

Historia

Mozilla Firefox tunnettiin aiemmin nimillä Phoenix ja Mozilla Firebird.

Ohjelman kehitys alkoi, kun Dave Hyatt ja Blake Ross alkoivat karsia mielestään turhia ominaisuuksia Mozilla Suitesta. Ensimmäinen julkinen testiversio julkaistiin syyskuussa 2002 nimellä Phoenix. 14. huhtikuuta 2003 ohjelman nimi vaihdettiin Mozilla Firebirdiksi, koska BIOS-valmistaja Phoenix Technologies näki nimen rikkovan heidän tavaramerkkiään. Lopulta 9. helmikuuta 2004 nimi sai lopullisen muotonsa Mozilla Firefox, tai lyhyemmin vain Firefox. Nimenmuutos johtui siitä, että monet pelkäsivät Firebird-nimen sekoittuvan Firebird-tietokantaohjelmistoon. Näiden tapausten takia ja tarpeesta suojella selaimen brändiä Firefox on nykyisin Mozilla Foundationin tavaramerkki.

Firefoxia kehittävät Mozilla Foundation ja monet vapaaehtoiset.

Firefoxin versiohistoria
Pääartikkeli: Firefoxin versiohistoria

ESR-versiot ovat yrityksille ja organisaatioille tarkoitettuja pidennetyn tuen versioita, joihin julkaistaan vain tietoturvapäivityksiä julkaisun jälkeen ja vakauskorjauksia Mozillan harkinnan mukaan.[7] Näitä ovat olleet versiot 10, 17, 24, 31, 38, 45 ja 52.[8] Seuraava julkaisu on poikkeuksellisesti versio 60 eikä 59. Muutos tehtiin, koska siten Mozilla sai lisäaikaa kehitykseen, siirtymäaika organisaatioiden versiopäivityksessä pidentyi ja suurimmat muutokset olivat versiossa 57.[9][10]

Osaa ilmoitetuista ominaisuuksista ei välttämättä ole kaikissa beetaversioissa. Firefox päivittyy uuteen versioon kuuden viikon välein. Käyttöjärjestelmien mukana tulleet versiot ovat tuettuja niin kauan, kuin itse järjestelmä (esimerkiksi Linux-jakelupaketeissa).

Versiossa 94 Linux-versio siirtyi X Window Systemin GLX-laajennuksen sijaan käyttämään EGL:ää, jota voidaan käyttää X11:sta ja Waylandin kanssa.[11] Muutoksen myötä suorituskyky on parempi, virrankäyttö on pienempi, bugien määrä on pienempi ja laitteistokiihdytys on lähempänä.[11]

Ominaisuudet
  • välilehdet
  • ponnahdusikkunoiden esto
  • hakutermiehdotukset hakukoneilta jo syötetyn tekstin perusteella
  • oikoluku tekstikentille
  • yksityinen selaus
  • automaattiset päivitykset
  • RSS- ja Atom-virtojen lukeminen. Poistettu versiossa 64.[12]
  • laajennukset, joilla voi tuoda ohjelmaan uusia ominaisuuksia
  • teemat, ohjelman ulkoasumuutokset
  • virhekonsoli, web-kehittäjien työkalu

Lisäosat

Firefox tunnettiin laajasta muokattavuudestaan. Firefox tuki alun perin XUL-kieltä (XML User Interface Language). Tämän avulla oli mahdollista luoda käyttöliittymiä XML-koodilla. Käyttöliittymän toimintaa voi muuttaa XBL (XML Binding Language) -määrityksillä. Firefox salli myös liitännäisille laajan pääsyn XPCOM (Cross Platform Component Object Model) -komponenttirajapintaan, jota selain käyttää sisäisesti. Mahdollisuus muuttaa koko selaimen toimintaa laajennuksilla oli yksi Firefoxin vahvimmista puolista ja teki siitä muokattavamman kuin muista selaimista.[13] Firefox salli käyttöliittymän muokkaamisen XUL-koodilla, kunnes tämä mahdollisuus poistettiin versiossa 57. Ainut selaimen sallima laajennuskeino on nykyisin WebExtensions API, joka on samanlainen ja paljolti yhteensopiva Chromen ja Operan kanssa.

Firefoxin lisäosat jaetaan kuuteen luokaan: laajennukset, teemat, liitännäiset, hakutyökalut, oikolukusanastot ja kielipaketit sekä sovellukset.

Laajennukset

Lisäosat tuovat selaimeen uusia toimintoja, kuten kirjainmerkkien hallinnoinnin, muokattuja työkalurivejä, FTP- ja sähköpostiohjelmia tai kehittäjien työkaluja.

Osa lisäosista muuttaa nettisivun ulkonäköä. Esimerksiksi Adblock Plus estää osan mainoskuvista ja Greasemonkey sallii käyttäjien tekemien makrojen (script) ajamisen sivuilla.

  • Adblock Plus / uBlock Origin (mainostenestäjä)
  • Greasemonkey (mahdollistaa skirptien ajamisen)
  • HTTPS Everywhere (pakottaa suojatun yhteyden)
  • NoScript (estää suoritettavan lisäsisällön)
  • Stylish (muokkaa CSS-ominaisuuksia)

Teemat

Teemat (alussa persoonat) olivat alun perin Firefoxin lisäosia, mutta niiden tuki lisättiin selaimeen versiosta 3.6 lähtien.[14]

  • Taustakuva (Background Theme) – voi muuttaa taustaväriä ja -kuvaa valikkorivillä.
  • Teema (Complete Theme) – voi muuttaa selainikkunan, valikkorivin, välilehtien, pikavalikoiden ja valikoiden ulkoasua

Liitännäiset
Pääartikkeli: Liitännäinen (tietotekniikka)

Firefoxin versio 57 loppuvuodesta 2017 poisti tuen vanhanmallisilta NPAPI-selainlaajennuksilta (Netscape Plugin Application Programming Interface).

Hakutyökalut

Firefox mahdollistaa usean hakutyökalun käytön nopeasti. Context Search laajennus lisää listan käyttäjän hakutyökaluista valitun kohteen viereen.

Oikolukusanastot ja kielipaketit

Suomenkielinen sanakirja ja oikoluku olivat alkuun saatavilla Voikko-liitännäisen avulla. Firefoxiin on saatavilla suomen kielen kielipaketti, mutta oikolukua ei ole enää saatavilla.

Firefoxin versio 57 poisti tuen selaimen liitännäisiltä. Uudemmat versiot tukevat vain WebExtensions-rajapintaa. Firefox ei nykyisellään tule lainkaan oikeinkirjoituksen tarkistimia, ainoastaan sanakirjalaajennuksia, jotka eivät riitä suomen kielen oikeinkirjoituksen tarkistukseen.[15]

Sovellukset (Apps)

Firefox OS:n julkaisun jälkeen luotiin Mozilla Marketplace, jolla mobiilisovelluksia voi suorittaa Firefoxin pc-versiossa.

Suosio ja markkinaosuus

Selaimien markkinaosuusdet työpöytä-, tabletti- ja mobiilialustoilla vuosien 2009–21 aikana StatCounterin ilmoittamana.
Kaaviossa käytetty vuosien tammikuun mittaustuloksia.[16]

Selain saavutti huomattavaa suosiota jo kehitysvaiheessaan. Se saavutti 200 miljoonan latauksen rajapyykin 31. heinäkuuta 2006.[17]

Lokakuussa 2011 Firefoxin maailmanlaajuisen markkinaosuuden arvioitiin olevan noin 22 prosenttia.[18] Suurin markkinaosuus selaimella oli Suomessa, jossa se oli noin 45,9 prosenttia (maaliskuun 2008 tilanne).[19] Puola seurasi heti perässä 44,0 prosenttia.[19] Firefoxin markkinaosuus oli tuolloin toiseksi suurin heti Microsoftin Internet Explorerin jälkeen, jonka markkinaosuus oli lokakuussa 2011 noin 52 prosenttia.[18]

Maaliskuussa 2008 Firefoxia käytti Euroopassa 28,8 ja Oseaniassa 31,2 prosenttia useampi kuin muualla.[19]

Firefox 3:n virallinen julkistamispäivä oli 17. kesäkuuta 2008. Vuorokauden aikana yritettiin tehdä uusi ohjelmatiedoston lataamisen maailmanennätys. Tarkoituksena oli, että mahdollisimman moni noutaisi Firefox 3 -selaimen 24 tunnin sisällä 17.6.–18.6.2008.[20] Ennätykseksi tuli 8 002 530 eri koneilta loppuun suoritettua latausta. Ennätys kirjattiin Guinnessin ennätysten kirjaan.[21]

Joulukuussa 2011 Firefox menetti toisen sijansa Googlen Chromelle.[22] Vuoden aikana ero pysyi pienenä, ja marraskuussa 2011 Chromen markkinaosuus oli 25,7 prosenttia ja Firefoxin 25,2 prosenttia.

StatCounterin mukaan Firefoxilla oli 20,82 prosentin markkinaosuus vuonna 2013. Seuraavan vuoden helmikuussa markkinaosuus oli 18,3 prosenttia pitäen kolmannen sijan selainmarkkinoilla.[23]

Net Applicationsin mukaan 2015 maaliskuussa IE:n markkinaosuus oli 55,83 Chromen 25,68 ja Firefoxin 11,70 prosenttia.[24]

Elokuussa 2016 NetMarketShare kertoi Firefoxin työpöytäkoneiden markkinaosuudeksi 7,69 prosenttia.[25] StatCounterin mukaan vuoden 2017 tammikuussa Firefoxin työpöytä-, tabletti-, ja mobiililaitteiden markkinaosuuden olevan 6,75 prosenttia.[16]

Lokakuussa 2020 Firefoxilla oli 3,39 prosentin osuus NetMarketSharen mukaan ja 3,98 StatCounterin mukaan.[26]

Firefox Mobile
Pääartikkeli: Firefox Mobile

Mozilla on julkaissut Firefoxista myös oman versionsa mobiililaitteille. Firefox Mobile päivittyy samoihin versionumeroihin kuin työpöytäversio. Firefox Mobile on julkaistu Googlen Androidille sekä Nokian MeeGolle. Lisäksi selain on upotettuna Mozillan kehittämään Firefox OS-mobiilikäyttöjärjestelmään. Selaimen mobiiliversio muistuttaa työpöytäversiota, sillä ominaisuudet ovat pitkälti samat. Firefox Mobilen ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa synkronointi työpöytä- sekä mobiiliselaimen välillä (Firefox Sync), lisäosat ja hakuja helpottava älykäs osoitepalkki.

Brändi ja tavaramerkit

Nimi Firefox on Mozilla-säätiön rekisteröity tavaramerkki,[27] ja ohjelman logon käyttöä koskevat tietyt ehdot. Firefoxin logoa ja nimeä saa käyttää vain lähdekoodiltaan muuttamattomissa versioissa ja Mozilla-säätiön virallisella luvalla. Levittäjä voi muuttaa selaimen nimen helposti vaihtamalla kääntämisvaiheessa asetuksia. Esimerkiksi Debian-projekti tekee Firefoxiin useita omia päivityksiään ja näki että he eivät voineet käyttää alkuperäistä kuvaketta sen käyttörajoitusten takia. Mozilla-säätiö pyysi heitä myös lopettamaan tämän takia Firefox-nimen käytön, sillä logoa ja nimeä saa käyttää vain yhdessä.

Aiemmin, mm. Debian versionumerossa 7:ssa (version nimi wheezy) Debianin Firefox-selain oli nimeltään Iceweasel. Nykyisin (vuonna 2021) Debianin mukana tulee oletusarvoisesti asennettuna selain Firefox ESR (Extended Standard Release) joka saa päivityksiä normaalien järjestelmäpäivitysten yhteydessä.

Debianissa oli Firefox ESR oletuksena sekä Debian buster-versiossa (versionumero 10) että on bullseye-versiossa (versionumero 11). Debian bullseye (versionumero 11) on julkaistu vakaaksi (stable) Debianin versioksi 14.8.2021.

Vastaavasti Debianiin perustuva Ubuntu käyttää vain uudelleenpaketoitua versiota, joten he saavat käyttää alkuperäistä nimeä ja logoa. Nykyään myös Debian-käyttöjärjestelmäjakelu saa käyttää alkuperäistä nimeä ja logoa. Selaimissa ei kuitenkaan ole merkittäviä käytännön eroja.

Debian käyttää GNU-työkaluja ja usein Linux-ydintä, mutta Mozilla Firefox ei ole GNU-työkalu eikä osa GNU-käyttöjärjestelmäprojektia, vaan Mozilla Foundationin tekemä verkkoselain. Debianista käytetään joskus nimitystä Debian GNU/Linux, vaikka Linux ei ole vaadittu osa Debiania, mutta GNU-työkalut ja lisenssiehdot siihen sisältyvät.

Mozilla Firefox ei vaadi GNU- eikä Linux-teknologiaa vaan se toimii myös Microsoft Windowsilla ja muillakin alustoilla (käyttöjärjestelmillä). Debianin asennusohjelma asentaa Firefox ESR-selaimen, joka on käyttövalmis verkkoselain valmiiksi asennetussa Debian-järjestelmässä ESR-versiona Debian-oletusasennuksen jälkeen.

Lähteet
  1. Firefox 113.0, See All New Features, Updates and Fixes (English), (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Download Firefox in your language Mozilla. Viitattu 27.7.2018. (englanniksi)
  3. FreeBSD port of Firefox Freshports. 11.2.2014. Viitattu 27.8.2014. (englanniksi)
  4. Rust components in Firefox (artikkelissa Oxidation) MozillaWiki. 14.11.2017. Mozilla. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  5. Mozilla Foundation End-User Licensing Agreements mozilla.org. (englanniksi)
  6. Mobile features Mozilla. Viitattu 6.9.2012. (englanniksi)
  7. Firefox ESR – Assumptions 18.5.2015. Mozilla Wiki. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  8. Mozilla Firefox ESR Overwiev 2017. Mozilla. Viitattu 7.5.2017. (englanniksi)
  9. Brinkmann, Martin: Mozilla makes Firefox 60 next ESR target 19.12.2017. gHacks. Viitattu 15.3.2018. (englanniksi)
  10. Deploying Firefox in an Enterprise Environment MDN Web Docs. 21.12.2017. Mozilla. Viitattu 15.3.2018. (englanniksi)
  11. Switching the Linux graphics stack from GLX to EGL mozillagfx.wordpress.com. 30.10.2021. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
  12. https://www.zdnet.com/article/end-nears-for-rss-firefox-64-to-drop-built-in-support-for-rss-atom-feeds-says-mozilla/
  13. https://www.zdnet.com/article/mozilla-changes-firefox-apis-developers-unhappy/
  14. Kotilainen, Samuli: Firefox 3.6 on valmis – paljon uudistuksia Tietokone. 22.1.2010. Sanoma Magazines Finland Oy. Viitattu 9.11.2011.
  15. https://bugzilla.mozilla.org/show_bug.cgi?id=1343551
  16. Browser Market Share Worldwide StatCounter (gs.statcounter.com). 2022. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
  17. Mozilla Firefox Downloaded 200,000,000 Times 4.8.2006. MozillaZine. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
  18. Desktop Browser Market Share (October, 2011) Net Applications. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
  19. Mozilla Firefox on the Verge of gaining 29% Use Share in the European Countries AT Internet. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
  20. Download Day 2008 Mozilla Corporation. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
  21. Linnake, Tuomas: Firefox 3 pääsee Guinnessin ennätystenkirjaan Digitoday. 3.7.2008. Sanoma News Oy. Viitattu 9.11.2011.
  22. Google's Chrome Surpasses Firefox as No.2 browser to Internet Explorer 2. joulukuuta 2012. The Wall Street Journal: Efrati, Amir. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
  23. Web Browser Market Share Trends W3Counter. 15.1.2014. Awio Web Services LLC. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
  24. Firefox ja IE ottivat takkiin - Chrome saavutti tärkeän pisteen tivi.fi. 5.5.2015. Viitattu 6.5.2005.
  25. Desktop Top Browser Share Trend NetMarketShare. Viitattu 5.8.2016. (englanniksi)
  26. Google's plan to make User-Agent string even less useful breaks our device detection tech, says NetMarketShare theregister.com. 2.11.2020. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)
  27. List of Mozilla Trademarks Mozilla Foundation. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.