Move21

Moottorinvaihdon yhteydessä viisi vetureista levennettiin 1523 millimetrin raideleveydelle; ne saivat uuden tunnuksen, Dv100/1523. Nämä veturit menivät eri puolille Suomea: Hankoon (Forcit Oy), Säkylään (Lännen Sokeri Oy), Hämeenlinnaan (OTK Oy:n varastot), Joensuuhun (Penttilän saha Oy) ja Ouluun (Toppilan sellutehdas).

Näistä leveäraiteisiksi muunnetuista sotakorvausvetureista on säilynyt kokonaisena kaksi, jotka molemmat olivat pitkään Toijalan veturimuseossa. Toinen eli entinen hankolaisen Forcit Oy:n veturi on siellä edelleen ajokuntoisena, toinen on Lännen Tehtaiden Säkylän ratapihalla palvellut veturi, jota ei kunnostettu sen enempää, koska katsottiin että löytökunnossaan veturi on erinomainen näyte siitä, millaisesta aihiosta useimmat museoveturit on kunnostettu. Keväällä 2008 museon tilanpuutteen vuoksi tämä kunnostamaton veturi lahjoitettiin Jokioisten Museorautatielle ja siirrettiin kuorma-autokuljetuksena Humppilaan Museorautatien keskusvarikolle [2]

Kolmesta muusta Dv100/1523 -veturista Oulun Toppilan sellutehtaan ja joensuulaisen Penttilän sahan veturit ehdittiin romuttaa kokonaan, OTK:n Hämeenlinnan varastojen veturista on säilynyt alusta, pyörästö ja koneisto, jotka ovat Jokioisten Museorautatien hallussa; veturi löytyi rautatiekalustoon erikoistuneen romuttamon Salport Oy:n romutarhasta Salosta - paikasta josta useimmat museorautatiet ovat tehneet harvinaisia varaosalöytöjä.

Jokioisten Museorautatiellä on yksi käyttökuntoinen Move21-veturi, ja toista veturia ollaan kunnostamassa ajokuntoon. Ajokuntoinen veturi, JR3, oli liikenteessä ammattikauden loppuun; viimeinen ajopäivä tosin ajettiin höyryvetureilla koska diesel oli jo varsin huonossa kunnossa, mutta kaikki purkujunat ajettiin juuri sotakorvausdieselillä. Se oli myös ensimmäinen linjaveturi vuonna 1978 varsinaisen museojunaliikenteen alkaessa, kunnes JR4 -höyryveturi saatiin katsastettua, jonka jälkeen dieselveturi siirtyi järjestelytehtäviin.

Molemmissa Move21 -vetureissa olevat kookkaat pronssiset numerot ovat peräisin Loviisan–Vesijärven rautatien alkuperäisistä Brooks-höyryvetureista; numerot riisuttiin romutukseen menevistä vanhoista vetureista ja siirrettiin dieseleihin niiden saapuessa. Molemmissa vetureissa on runsaasti osia kolmannesta samanlaisesta yksilöstä, LWR/JR2-veturista, joka muutettiin 1960-luvulla varaosalähteeksi erään pahan kolarin jälkeen. Myös tämän veturin numerot ovat tallessa. Brooks-vetureista dieseleihin siirretyt soittokellot sen sijaan poistettiin kohta Forssaan siirtämisen jälkeen. Niistä ainakin yksi on tallessa yksityisessä kokoelmassa.

Kausalan-Leininselän rautatien veturi saatiin käyttöön jo vuonna 1946: se oli ensimmäinen luovutustarkastuksessa rajalla hylätty sotakorvausveturi. Vainikkalan ratapihalla oli ahdasta joten veturi siirrettiin Kouvolaan. Se makasi vaunussa Kouvolan ratapihalla SOTEVAn päänsärkynä, kun joku Kausalan tehtaiden johtajista huomasi että veturi olikin tullut rajalta eikä menossa sinne. Yhteydenotto SOTEVAan kertoi veturin olevan vapaana, ja se myytiinkin kaikessa hiljaisuudessa kirjanpitoarvostaan Kausalan Puu- ja Pyöräteollisuus Oy:lle korvaamaan tämän yhtiön vanhoja höyryvetureita.

Kaupasta löytyy lyhyt virallinen selostus Kansallisarkistosta; SOTEVAn arkistoista löytyi lyhyt muistio, joka kertoo että rajalta palautettu puukaasukäyttöinen sotakorvausveturi on myyty Kausalan Puu- ja pyöräteollisuus Oy yhtiölle.

Veturi siirrettiin Heinolan sahalle Kausalan kapearaiteiden tultua purettua, ja siellä se liikennöi loppuun asti. Veturissa oli loppuun asti puukaasutin, joskin sitä Heinolassa ajettiin tulipalovaaran vuoksi etupäässä bensiinillä. Veturi romutettiin juuri ennen museorautatietoiminnan alkua: keväällä 1969 eräät lahtelaiset harrastajat havaitsivat veturin alustan pyöräkertoineen sikäläisessä romuliikkeessä, joka sijaitsi paikallisten veturitallien vieressä; poistettu veturi oli ilmeisesti tuotu rautateitse Heinolasta. Sen jäljet katoavat tähän romuliikkeeseen.

Hyvinkään - Karkkilan rautatien Move21 oli pitkään yksityisessä omistuksessa kylläkin ajokuntoisena. Se on ollut koko ikänsä ilman numeroita ja sitä kutsutaan nimellä "Karkkilalainen". Veturi poistui liikenteestä tammikuun lopussa 1974 suunnanvaihtajan halkeamisen johdosta. Veturin osti eräs Museorautatie Forssa - Humppila ry:n yksityinen jäsen, joka siirsi sen Lammille. Siellä veturi kunnostettiin: suunnanvaihtaja korjattiin, Forssassa lisätty pakoputken jatko-osa poistettiin ja veturi maalattiin vihreäksi. Rataa ei tosin ollut uudessa paikassa käytettävissä kuin alle sata metriä, mistä johtuen ajot jäivät lyhyiksi ja miltei tyhjäkäynnillä tapahtuviksi, mikä karstoitti konetta ikävänpuoleisesti. Lisäksi säilytystallissa ei ollut rasvakuoppaa, mistä johtuen veturin alapuolinen kunnostus oli likipitäen mahdotonta.

Veturin siirtämisestä Minkiölle kunnostuksia ja pitempiä ajoja varten neuvoteltiin pitkään; lopulta siirto toteutettiin 26. heinäkuuta 2007. Kuten aiemmin mainittiin, veturi oli jo saapuessaan ajokunnossa, joskin muutamat pitkästä seisonnasta ja liian lyhyistä ajoista aiheutuneet pikkuvaivat vaativat toimenpiteitä.

Keskiviikkona 24.10.2007 veturi oli ensi kerran linja-ajossa: se osallistui toisena veturina tilausajoon koko radalla, jolloin havaittiin sen toimivan moitteettomasti.

Veturi siirtyi vuonna -17 Museorautatien omaisuudeksi testamenttilahjoituksena.

Näin siis ajokuntoisten Move 21 -veturien määrä kaksinkertaistui kertaheitolla; kolmannen kunnostus on vielä kesäkuussa 2018 kesken.