Moses Muurman

Moses Muurman (4. syyskuuta 1849 Vehkalahti – 25. elokuuta 1910 Hamina) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.[1]

Moses Muurmanin vanhemmat olivat talollinen Erik Muurman ja Maria Ståhlberg ja puoliso vuodesta 1888 Maria Vogt. Muurman tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1867 ja määrättiin sieltä 1873 valmistuttuaan vänrikkinä palvelukseen 3. Novorossijskin rakuunarykmenttiin Pohjois-Kaukasiaan. Hänet määrättiin kouluttajaksi jalkaväen opetuspataljoonaan 1875–1876 ja ylennettiin luutnantiksi 1876, alikapteeniksi 1877 ja kapteeniksi 1879. Hän palveli vuodesta 1879 edelleen 3. Novorossijskin rakuunarykmentissä aina vuoteen 1881 asti, jolloin hänet siirrettiin pataljoonankomentajaksi 2. Turun tarkk’ampujapataljoonaan. Hän toimi myös pataljoonan 9. reservikomppanian päällikkönä vuonna 1883.[1]

Muurman ylennettiin everstiluutnantiksi 1892 ja everstiksi 1900, jolloin hänestä tuli 6. Mikkelin tarkk’ampujapataljoonan komentaja. Kun pataljoona lakkautettiin 1902, Muurman siirrettiin seuraavan vuoden alussa 1. Brest-Litovskin linnoitusjalkaväkipataljoonan komentajaksi ja sitten 28. Itä-Siperian tarkk’ampujarykmentin komentajaksi. Rykmenttiään hän komensi Venäjän-Japanin sodassa, joutuen japanilaisten sotavangiksi vuoden 1905 alussa. Hän vapautui sotavankeudesta saman vuoden syyskuussa, palasi Suomeen ja anoi vuoden lopulla eroa sotapalveluksesta. Se myönnettiin hänelle kenraalimajurina. Sotilasuransa jälkeen Muurman toimi venäjän kielen kääntäjänä Turun lääninhallituksessa 1906 ja Haminan raastuvanoikeudessa sekä senaatissa 1906–1910.[1]