Moses Hahl

Moses Hahl (18. lokakuuta 1879 Liperi – 27. lokakuuta 1928 Fitchburg[1]) oli amerikansuomalainen sosialisti, toimittaja ja kirjailija. Hän esitteli amerikansuomalaisille siirtolaisille Karl Marxin, Charles Darwinin ja Friedrich Nietzschen ajatuksia. Toisin kuin esimerkiksi Matti Kurikka, Hahl vastusti kristinuskoa yleensäkin eikä vain valtiokirkkoinstituutiota.

Hahl kävi Suomessa asuessaan kahdeksan kuukautta koulua ja työskenteli sitten paimenena, suutarin oppipoikana, toimiston juoksupoikana ja koneenhoitajana. Hän tutustui myös sosialismiin jo ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin 1903. Yhdysvalloissa ja Kanadassa Hahl toimi sosialistipuolueen kiertävänä luennoitsijana, agitaattorina ja organisaattorina. Hahl toimi myös sosialistilehtien toimittajana. Vuonna 1905 hän toimitti Väkäleuka-nimistä pilalehteä, vuonna 1907 hän oli Fitchburgissa Massachusettsissa ilmestyneen Raivaaja-lehden toimittajana ja sen jälkeen Port Arthurissa Ontariossa ilmestyneen Työkansa-lehden toimittajana. Vuonna 1914 Hahlista tuli Wisconsinin Superiorissa ilmestyneen Työmies-lehden päätoimittaja ja vuonna 1917 hän palasi taas Raivaaja-lehden toimittajaksi.

Kun amerikansuomalaiset sosialistit jakaantuivat sosialidemokraattien ja kommunistien kannattajiksi Venäjän vallankumouksen jälkeen, Raivaaja-lehti ja Hahl jäivät edelliseen leiriin. Esimerkiksi Työmies-lehti siirtyi puolestaan kommunistien linjoille. Viimeiset vuotensa Hahl toimi maanviljelijänä.

Hahl julkaisi omalla nimellään mielipidekirjoja ja vakavaa fiktiota, humoristisen tuotantonsa hän julkaisi nimimerkillä Hijoppi Rotilainen. Hän käsitteli Nietzschen filosofiaa ensin artikkelissaan Yli-ihminen ja sitten näytelmässä Tumma täplä: yli-ihminen ja ali-ihminen sekä teoksessa Lihan evankeliumi: moraalin arvostelua. Sosialistina Hahl ei hyväksynyt Nietzschen yli-ihmisoppia eikä myöskään George Bernard Shaw’n mielipidettä, että ainoastaan yli-ihmiset kykenivät luomaan ja ylläpitämään sosialistista yhteiskuntaa. Darwinin kehitysopin kannattajana Hahl uskoi, että ihmiskunta saattoi kehittyä korkeammalle tasolle biologisen evoluution kautta jos vain olosuhteet muokattaisiin rodunjalostukselle sopiviksi. Nietschen esittämän kristinuskon kritiikin Hahl sen sijaan hyväksyi ja hän piti uskontoa esteenä ihmiskunnan edistymiselle.

Hahl esitteli 1919 Darwinin ajatuksia kirjassaan Kehitysopin aakkoset.