Mór Ballagi

Mór Ballagi, vuoteen 1848: Moritz Bloch,[1] (18. maaliskuuta 1815 Inocz − 1. syyskuuta 1891 Budapest, Unkari[2]) oli unkarilainen teologinen kirjailija ja kielentutkija, vuodesta 1851 Kecskemétin reformoidun teologisen tiedekunnan ja vuosina 1855−1877 Budapestin reformoidun teologisen akatemian professori.[3][4]

Mór Ballagi

Ballagi syntyi juutalaisista vanhemmista, opiskeli aluksi juutalaista teologiaa, sittemmin Pariisissa insinööritieteitäkin. Kun juutalaiskysymys Unkarissa vuoden 1840 valtiopäivillä nousi keskeiseksi, Ballagi palasi kotimaahan ja antautui koko sielullaan ja henkisillä voimillaan ajamaan juutalaisten aseman parantamista ja unkarilaistuttamista. Täten monipuolisesti sivistyneestä Ballagista tuli sekä yhteiskunnallinen että uskonopillinen ja kielitieteellinenkin kirjailija. Valtiollis-yhteiskunnallisissa kirjoituksissaan Ballagi kehittelee ajatuksiaan Unkarin juutalaiskysymyksestä, kansanopetuksesta sekä, käännyttyään 1843 protestanttiseen uskoon, Unkarin reformoidun kirkon asemasta ja sen aineellisen tilan lujittamisesta. Uskonopin alaan kuuluvia julkaisuja ovat hänen erinomaisilla juutalais-teologisilla selityksillä varustettu Mooseksen kirjojen unkarinnoksensa (1840). Hän toimitti useita protestanttisia aikakauskirjoja.[3][4]

Ballagin unkarin kielen oppimisen helpottamista tarkoittavia julkaisuja olivat muun muassa hänen useina painoksina julkaistut unkarilais-saksalaiset ja saksalais-unkarilaiset sanakirjansa, saksankielisiä varten kirjoitetut unkarin kielioppinsa ja lukukirjansa. Juuri näiden kielikirjojen kautta hänen nimensä tuli tunnetuksi laajalti Unkarin ulkopuolellakin. Ballagi harrasti innokkaasti unkarin kielen kehittämistä ja oli itsekin ahkera, joskin usein onnistumaton sanaseppä. Kielenuudistusta koskevista seikoista hän 1880-luvulla ajautui Gábor Szarvasin toimittaman Magyar Nyelvör -aikakauskirjan kanssa kiivaaseen riitaan. Ballagin kielitieteellisistä julkaisuista on merkittävä kaksiosainen A magyar nyelv teljes szótára (= 'Unkarin kielen täydellinen sanakirja', Budapest 1873), johon hän otti silloin tuntemansa sekä vanhemman että uudemman kirjakielen ynnä kansankielen sanat unkarinkielisine selityksineen.[3][4]

Ballagin poika oli historioitsija Aladár Ballagi.[3]