Morisyen

Morisyen[1] on Mauritiuksella puhuttu ranskaan pohjautuva kreolikieli. Se on Mauritiuksen de facto kansalliskieli sillä Mauritiuksen perustuslaki ei määrittele mitään kieltä viralliseksi. Kieltä puhuu äidinkielenään 1 090 000 ihmistä [2]. Mauritiuksen lisäksi puhujia on myös Madagaskarilla (noin 204 000 puhujaa) ja Etelä-Afrikassa (noin 39 000). Kieli on monelle ensisijaisesti kotikieli ja sen sijaan virallisissa yhteyksissä suositaan ranskaa ja englantia.[3].

Morisyen
Oma nimi Kreol morisien, kreole,
Tiedot
Alue  Mauritius
 Madagaskar
 Etelä-Afrikka
Puhujia 1,090,000 (2012)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Akademi Kreol Morisien
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikielet
Kieliryhmä Ranskan kreolit
Bourbon-kreolit
ISO 639-3 mfe
Ohje

Morisyen on lähempänä Karibialla puhuttuja ranskaan pohjautuvia kreolikieliä kuin läheisellä Réunionin saarella puhuttua réunionnais’ta.[4] Läheisin morisyenin sukukieli on kuitenkin Seychellien kreoli.[5]

Vuonna 2011 morisyenin kielenhuoltoa tekevä Akademi Kreol Morisien julkaisi sekä oikeinkirjoitusohjeen että kieliopin.

Fonologia

Morisyenin ääntäminen perustuu ranskaan niin kuin sen oikeinkirjoituskin, mutta varsinkin oikeinkirjoituksessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja välttämään päällekkäisyyksiä [6].

Jotkin ranskan äänteet ovat sulautuneet yhteen muiden äänteiden kanssa morisyenissa. Vokaalien kohdalla [y] ja [ø] ovat muuttuneet äänteiksi [i] ja [e]. Konsonanteista [ʃ] sekä [ʒ] ovat sulautuneet äänteisiin [s] ja [z], koska ne eivät ole perinteisesti kuuluneet morisyeniin [7].

Konsonantit

Konsonantteja on 22. Soinnilliset ja soinnittomat vokaalit on erotettu toisistaan | -viivalla: soinnittomat ovat vasemmalla ja soinnilliset oikealla.

Labiaali Dentaali/

alveolaari

 Postalveolaari/

palataali

 Velaari/

uvulaari

 Glottaali
Nasaali m n ɲ ŋ h
Klusiili p | b t | d k | g
Affrikaatta ʧ | ʤ
Frikatiivi f | v s | z ʃ*
Approksimantti Tavallinen l j ʁ
Labialisoitunut w

Äänne [ʃ] on tullut lähinnä englantilaisten lainasanojen mukana ja on vakiintumassa yleiskieleen. Toisinaan myös kirjainyhdistelmä ⟨si⟩ tuottaa kyseisen äänteen. Esim. morisien /moʁiʃen/.

Vokaalit

Vokaaleja on yhteensä 9: niistä 3 on nasaalisia ja 6 oraalisia. Vokaalin pituus ei muuta merkityksiä.

Oraaliset
Etu Keski Taka
Suppea i u
Suolisuppea e o
Puoliavoin ʌ
Avoin a
Nasaaliset
Etu Taka
Välinen ẽ ɔ̃
Avoin ɑ̃

Nasaalisuutta merkitään n-kirjaimella, joten ⟨an⟩, ⟨on⟩ ja ⟨in⟩ ovat nasaalisia. Kuitenkin kaksi peräkkäistä n-kirjainta kumoaa nasaalisuuden, joten esim. bonbonn (= karkki) äännetään [ˈbɔ̃.bon].

Kielioppi

Ranska kielioppi muodostaa pohjan morisyenin kieliopille, mutta kreolikielille ominaiseen tapaan suurin osa kieliopillisista kategorioista (esim. verbin aikamuodot) ranskalle ominaiset taivutusmuodot ovat korvautuneet erilaisilla partikkeleilla. Esim. partikkeli ti ilmaisee mennyttä aikaa: mo ti koze (minä puhuin).[8]

Substantiivien määräisyyden kategoriat ovat säilyneet eniten ranskan mallin mukaisena, sillä lukusanan enn käyttö epämääräisenä artikkelina on edelleen tavallista (esim. enn lakaz: talo). Määräinen artikkeli on pääte -la (lakaz-la). [9]

Sanasto

Morisyenin sanasto pohjautuu ranskaan, mutta sanoja on myös tullut muun muassa englannista ja tamilista.

Morisyeninkielinen kyltti Le Morne Brabant'n maailmanperintökohteen luona.

Englantilaisia lainoja ovat esim. shopping (ostokset) tai map (kartta). Tamilista tulleita lainoja ovat esim. kali (kaktus: கள்ளி /kalli/), kotomili (korianteri: கொத்துமல்லி /kottumalli/) ja ayo! (oi voi!: ஐயோ! /ayyo/).

Lukusanat

1: enn, 2: de, 3: trwa, 4: kat, 5: sink, 6: sis, 7: set, 8: wit, 9: nef, 10: dis

Persoonapronominit
Yksikkö Monikko
I pers. mo nou
II pers. to / ou zot
III pers. li zot / bann-la

Yksikön 2. persoonista to on tuttavallisempi kun taas pronominia ou käytetään muodollisissa tilanteissa ja teitittelyssä.

Monikon 3. persoonan pronomia bann-la käytetään pääsääntöisesti vain silloin, kun zot aiheuttaisi sekaannuksen mon. 2. ja 3. persoonien välillä.

Lähteet
  1. Suositukset: Kielten nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 1.10.2014.
  2. Lewis, M. Paul, Simons & Charles D. Fennig (eds.): Morisyen Ethnologue: Languages of the World, 19th edition.. 2016. Dallas, Teksas: SIL International. Viitattu 6.1.2019.
  3. Mauritian Creole language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 20.12.2020.
  4. Lewis, M. Paul & Simons, Gary F. & Fennig, Charles D.: Morisyen Ethnologue: Languages of the World, Seventeenth edition. Dallas: SIL International. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)
  5. Hammarström, Harald & Forkel, Robert & Haspelmath, Martin & Nordhoff, Sebastian: Morisyen Glottolog 2.3. Leipzig: Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)
  6. Carpooran, Arnaud (toim.): Lortograf Kreol Morisien, s. 36-39. Akademi Kreol Morisien, 2011. Teoksen verkkoversio.
  7. Baker, Philip: Kreol. A description of Mauritian creole. Hurst, 1972.
  8. Choy. Paul: Korek – A Biginners Guide To Mauritian Creole, s. 87. Smartwords, 2014.
  9. Police-Michel, Daniella et al.: Gramer Kreol Morisien, s. 52-54. Akademi Kreol Morisien, 2011.

    Kirjallisuutta
    Kreolikielet

    Agalegan kreoli | Albanyn hollanti† | Antiilien kreoli | Berbicen hollanti† | Ceylonin hollanti | Chagossialainen kreoli | Chavacano | Fa D’ambu | Guadeloupen kreoli | Haitin kreoli | Hiri-motu | Karipúna | Kituba | Kreyol | Kria | Kriol | Louisianan kreoli | Mohawk hollanti† | morisyen | Neekerihollanti† | Norfuk | Palenquero | Papiamentu | Petjo | Pijin | Pitcairnin kieli | Ranskan Guayanan kreoli | Réunioninkreoli | Seychellien kreoli | Skepi† | Sranantongo | Tayo | Tok-pisin | Unserdeutsch

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.