Moriorin kieli
Moriori on Chathamsaarten alkuperäisasukkaiden, moriorien puhuma austronesialainen kieli, joka on jo kuollut arkikäytöstä. Viimeinen tunnettu morioria sujuvasti puhunut henkilö, Hirawanu Tapu, kuoli vuonna 1900. Kieltä on sittemmin tutkittu ja siitä on muun muassa kerätty sanastotietokanta vuonna 2001[2].
Moriorin kieli | |
---|---|
Chathamsaaret kartalla. |
|
Tiedot | |
Alue | Chathamsaaret, Uusi-Seelanti |
Puhujia | 0 †[1] |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | austronesialaiset kielet |
Kieliryhmä |
polynesialaiset kielet tahitilaiset kielet maorin kieli |
ISO 639-3 | – |
Ohje
|
Historia ja elvytystyö
Kielen puhujat saapuivat Chathamsaarille luultavasti 1500-luvun paikkeilla Uudesta-Seelannista. Kieli onkin hyvin läheistä sukua maorin kielelle ja se voidaan luokitella sen murteeksi.[3] Kielen alamäki alkoi 1830-luvulla, jolloin Uudesta-Seelannista tulleet maorit orjuuttivat ja tappoivat moriorit.[4] Vain pieni määrä kirjoitettua moriorin kieltä säilyi.[5] Tärkeimpiin kielen kerääjiin kuului Hirawanu Tapu, joka keräsi aineistoa Alexander Shandin kirjaan The Moriori people of the Chatham Islands: their history and traditions[6]. Arviolta 90% olemassa olevasta moriorin kielen tiedoista on tallennettu Tapun välityksellä.[7]
Maaliskuussa 2021 Hokotehi Moriori Trust -niminen järjestö julkaisi ilmaisen älypuhelinsovelluksen (Ta Re Moriori), jonka tarkoituksena on rohkaista ihmisiä opiskelemaan moriorin kieltä. Sovellus on osa laajempaa 10-vuotista projektia, jonka tarkoitus on elvyttää moriorin kieli.[8]
Fonologia
Vokaalit
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinäkin.
Lähde:[9]
Konsonantit
Bilabiaalit | Alveolaarit | Velaarit | Glottaalit | |
---|---|---|---|---|
Klusiilit | p | t | k | |
Frikatiivit | ɸ | h | ||
Nasaalit | m | n | ŋ | |
Tremulantit | r | |||
Approksimantit | w |
Lähde:[9]
Kielinäyte
- Puu: Rakau
- Hylje: Puhina (mimiha)
- Hiekka: One
- Merenranta: Tatatei
- Kunnioitus: Manawa reka (hokotuiho)
Lähde:[10]
Lukusanat 1–10 morioriksi:[11]
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
tehi | teru | toru | tewha | terima | teono | tewhitu | tewaru | teiwa | meangauru |
Lähteet
- Maori - A language of New Zealand Ethnologue. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)
- The second dawn Te Ara. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)
- Glottolog 4.6 - Moriori glottolog.org. Viitattu 22.9.2022.
- Moriori | people | Britannica www.britannica.com. Viitattu 22.9.2022. (englanniksi)
- The Moriori Language of Chatham Islands He Korero mo Te reo Maori. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)
- Jacinta Blank: Imagining Moriori - A history of ideas of a people in the twentieth century 2007. University of Canterbury. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)
- King, Michael: Tapu, Hirawanu ? - 1900 Dictionary of New Zealand Biography. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)
- New Moriori language app free to download Māori Television. Viitattu 22.9.2022. (englanniksi)
- Moriori language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 22.9.2022.
- Moriori reo: The language of Moriori education-resources.co.nz. Arkistoitu 29.6.2016. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)
- Numbers in Moriori omniglot.com. Viitattu 22.9.2022.
abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela