Mordvalaiset

Ersäläisten kansallislippu

Mokšalaisten kansallislippu

Ersäläiset ovat suurin mordvalaisryhmä. Ersäläisten omankielinen nimitys on er´za.[4] Vaikka tarkkoja tietoja mordvalaisten jakaantumisesta ersäläisiin ja mokšalaisiin ei ole, arvellaan 2/3 mordvalaisista olevan ersäläisiä.[1][4] Mordvan tasavallan pääkaupunki Saransk sijaitsee ersäläisalueen keskellä.[5]

Mokšalaisia naisia Zubusta 1800-luvulta.

Mokšalaiset ovat toinen mordvalaisten pääryhmä. Mordvalaisten omankielinen nimitys on mokša.[4] Heitä arvellaan olevan noin 1/3 osa mordvalaisista. Mokšalaiset asuvat etupäässä Volgan länsipuolella, pääasiassa Okan sivujoen Mokšan vesistöalueella.[6] Mokšalaisten keskuksia ovat Krasnoslobodskin ja Kovylkinon kaupungit Mordvan tasavallan länsiosassa.[5]

Karatait ovat pieni tataarilaistunut mordvalaisryhmä Volgan rannalla Tatarstanissa.[7] Karatait puhuvat tataaria, mutta heidän kielessään on säilynyt jonkin verran myös mordvalaissanastoa. Uskontonaan karatait ovat kuitenkin säilyttäneet ortodoksisuuden. Karatait käyttävät juhlissaan edelleen mordvalaista kansallispukua.[7]

Terjuhaanit ovat pieni venäläistynyt mordvalaisryhmä Nižni Novgorodin alueella.[7] Terjuhaanit puhuvat nykyisin venäjää, mutta muun muassa lauluissa on edelleen ersäläismordvalaista sanastoa. Terjuhaanien kieli vaihtui venäjään 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla. Myös terjuhaanit käyttävät edelleen ersäläisille tyypillistä kansallispukua.[7]

Mordvalaisten asuinalueet 1000-luvun alussa (tummanruskea alue).

Ensimmäinen väitetty tieto mordvalaisista on peräisin Jordanekselta vuodelta 551. Sen mukaan ostrogoottien kuningas Ermanarik alisti mordens-kansan valtansa alle 300-luvun keskivaiheilla.[10] On kuitenkin kyseenalaistettu, tarkoittiko tämä nimitys mordvalaisia. Arkeologit ovat tutkineet rautakautisia kulttuureita, jotka on yhdistetty mordvalaisten esivanhempiin.

Mordvalaiset ovat asustaneet muun muassa kasaarien, bolgaarien ja tataarien naapureina ja ovat saaneet heiltä vaikutteita niin kieleensä kuin tapoihinsakin. Slaavilaisten kansojen siirtyminen lännestä mordvalaisten naapuruuteen alkoi 700-luvulla. Mordvalaiset joutuivat samoihin aikoihin itäisten naapuriensa bolgaarien vaikutuksen alaisiksi ja osittain heidän valtansa allekin.[13]

Ensimmäinen venäläinen maininta mordavalaisista on Nestorin kronikassa, jossa kerrotaan muun muassa mordvalaisten ja venäläisten välisistä sodista.[10] Kronikan mukaan Muromin ruhtinas Jaroslav Svjatoslavitš taisteli mordvalaisia vastaan tappiollisesti vuonna 1103. Kronikka mainitsee mordvalaisten myös jossain vaiheessa maksaneen veroa Rusille eli Kiovan Venäjälle.[6] Vuonna 1184 puolestaan Vladimirin suuriruhtinas hyökkäsi mordvalaisten kimppuun palatessaan sotaretkeltä Volgan bolgaareja vastaan.[9]

Venäläisten hyökkäykset jatkuivat 1200-luvulla pohjoisesta Vladimirin ja Muroman ruhtinaskuntien taholta ja etelästä Rjazanin ruhtinaskunnan taholta ja venäläiset saivat rajaseutua vaikutuspiirinsä alle.[9] Noin vuonna 1220 venäläiset valloittivat Okan ja Volgan yhtymäkohdasta mordvalaiskylän ja nimesivät sen Nižni Novgorodiksi, josta tuli venäläisten tukikohta mordvalaisia käytäviä sotia vastaan.[6][13]

Venäläislähteiden mukaan mordvalaiset eivät muodostaneet valtiollista kokonaisuutta vaikka mainintoja mordvalaisruhtinaista löytyykin. Ersäläisten ryhmään kuulunut Purgas-niminen mordvalaisruhtinas mordvalaisalueen pohjoisosasta oli liitossa Volgan bolgaarien kanssa ja taisteli venäläisen Vladimirin ruhtinaskunnan kanssa Volgan ja Okan hallinnasta. Purgasin joukkoihin liittyi myös veroja paenneita venäläistalonpoikia.[13] Venäläiset kronikat mainitsevat samalta ajalta Pureš nimisen mordvalaisruhtinaan eteläiseltä alueelta. Pureš liittoutui venäläisten kanssa ja hänen poikansa voitti Purgasin. Venäläisten ja mordvalaisten taistelut päättyivät, koska idästä saapuneet mongolit alistavat molemmat kansat valtansa alle.[6]

Mongolivaltakunnan hajottua perustivat mongolit valloittamalleen Itäisen Euroopan alueelle Kultaisen ordan valtakunnan vuonna 1241. Kultaisen ordan väestöstä suurin osa oli tataareja ja muita turkinsukuisia kansoja, vaikka valtakunnan johtajat olivatkin mongoleja. Mordvalaisten asuinalueen itäosa joutui suoraan Kultaisen ordan vallan alle ja länsiosa puolestaan tuli kuulumaan Kultaisen ordan vasalleina olevien venäläisten ruhtinaskuntien alaisuuteen. Kultaisen ordan tataarien mainitaan tehneen hävitysretken mordvalaisten maille muun muassa vuonna 1288.[9]

Venäläinen uudisasutus alkoi työntyä mordvalaisten maille 1300-luvulla. Ersäläiset yrittivät 1360-luvulla vallata venäläisten perustaman Nižni Novgorodin, siinä kuitenkin epäonnistuen. Vuonna 1377 mordvalaiset tuhosivat yhdessä tataarien kanssa Pjana joelle tunkeutuneen venäläisen sotajoukon, jonka venäläiset puolestaan kostivat tekemällä hävitysretken mordvalaisten alueelle.[9]

Kun venäläiset 1300-luvun lopulla alkoivat päästä mongolien ylivallasta, alkoivat he valloittaa eteläistä mokšalaisten asuttamaa aluetta.[6] Ersäläiset puolestaan jäivät Kultaisen ordan vallan alle ja sen hajotessa 1400-luvulla tuli ersäläisistä Kazanin kaanikunnan alaisia. Kun Moskovan tsaari Iivana Julma valloitti Kazanin kaanikunnan vuonna 1552, joutuivat myös ersäläiset venäläisvallan alle.[6]

Tyttöjä perinteisissä asuissa

Venäjän vallan alle joutuminen ei aluksi tuonut suurta muutosta mordvalaisten elämään. Mordvalaiset pysyivät omien ruhtinaidensa alaisina, mutta maksoivat aiemmin Kazanin kaanikunnalle maksamansa verot Venäjälle ja joutuivat suorittamaan myös asepalvelusta.[9] Entisen Kazanin kaanikunnan väestöä kohdeltiin Venäjällä vierasheimoisina, joka oli lakiin perustuva erikoisasema.

Olot alkoivat kuitenkin nopeasti huonontua. Verojen määrä kasvoi ja venäläinen ylimystö ja luostarit alkoivat ottaa haltuunsa mordvalaisten maita. Venäläiset veronkantajat ja virkamiehet harjoittivat kiskontaa ja muita väestöä sortavia toimenpiteitä. Mordvalaisia alettiin myös pakolla käännyttämään ortodoksiseen uskontoon.[6] Alueelle perustettiin ortodoksisia luostareita, käännytystyötä tukemaan ja Mordvalaisten uhrilehdot hävitettiin. Kostoksi näistä toimenpiteistä mordvalaiset tappoivat käännytyksen aloittaneen Rjazanin piispan.[13] Tyytymättöminä oloihinsa mordvalaiset osallistuivat Vale-Dimitrin ja Stenka Razinn kapinoihin 1600-luvulla.[6] Molempien kapinoiden aikana he pyrkivät valloittamaan Nižni Novgorodia.[9]

Mordvalaisten kapinointi kuitenkin tukahdutettiin ja he joutuivat entistä tukalampaan asemaan. Tämän jälkeen mordvalaiset aloittivat oman kansainvaelluksensa itään ja etelään, etsien vapaampia ja parempia oloja. Mordvalaisten siirtyminen jatkui entistä voimakkaampana myös 1700-luvulla ja niinpä suurin osa mordvalaiskansasta hajaantui Volgan itäpuolisille alueille ja Saratovin kuvernementtiin.[9] Siirtyminen jatkui myös 1800-luvulla, jolloin mordvalaisia muutti muun muassa Länsi-Siperiaan, Venäjän kaukoitään ja Keski-Aasiaan.[13] Tästä siirtymisestä johtuu mordvalaisten nykyinen hajanainen ja laaja asuinalue. Mordvalaisten laajamittainen siirtyminen itään ja venäläisten uudisasukkaitten tulo johti jo 1600-luvulla siihen, että mordvalaiset jäivät vähemmistöksi alkuperäisellä asuinalueellaan.[13]

Kazanin kaanikunnan valloituksen ajoilta periytyvä mordvalaisten vierasheimoinen asema alkoi hävitä 1700-luvulla. Mordvalaiset talonpojat joutuivat näin samalle tasolle venäläisten talonpoikien kanssa. Mordvalaisista ei kuitenkaan tullut yksityisten maanomistajien maaorjia, vaan he säilyivät kruunun alaisina. Poikkeuksen tässä suhteessa teki vain luoteisin ersäläisalue.[6] Mordvalaisten elintapojen venäläistyminen alkoi voimistua 1700-luvulla.[10]

Ei-venäläisistä kansoista haluttiin saada 1800-luvulla vahvempia uskovaisia. Kielitieteen professori Nikolai Ilminski oli sitä mieltä että se on mahdollista vain äidinkielisen opetuksen avulla. Sen seurauksena perustettiin mordvalainen käännösosasto, joka alkoi tuottaa mordvan kielistä materiaalia. Kouluissa opetuskielenä säilyi kuitenkin venäjä ja mordvasta tuli vain oppiaine. Käännöstyön seurauksena syntyi mordvalainen sivistyneistö, joka arvosti omaa kulttuuriaan. Ennen vuoden 1917 vallankumousta jo noin 100 mordvalaista oli suorittanut yliopistollisen loppututkinnon.[14]

Tultaessa 1900-luvun alkuun, oli mordvalaisten pääelinkeinona maanviljely. Metsien supistumisen vuoksi aiemmin tärkeä mehiläistenhoito oli menettänyt merkitystään. Karjatalous ei ollut kovin kehittynyttä. Naiset pukeutuivat vielä perinteisiin kansanpukuihinsa ja heidät tunnettiin taitavina ompelijoina.[9]

Kun Venäjän keisarikunta romahti 1917 ja alkoi Venäjän sisällissota, olivat mordvalaiset yhtenä Volgan alueen kansoista perustamassa Idel-Uralin tasavaltaa.[13] Mutta bolševikit valloittivat Idel-Uralin kuitenkin jo vuoden 1918 lopulla.

Idel-Uralin romahduksen myötä mordvalaiset joutuivat Neuvosto-Venäjän myöhemmän Neuvostoliiton osaksi. Neuvostohallitus perusti vuonna 1925 mordvalaisten alueille autonomisia piirejä ja kyläneuvostoja. Mordvien autonominen piirikunta perustettiin 16. heinäkuuta 1928 ja se korotettiin autonomiseksi alueeksi 10. tammikuuta 1930. Alueen väestöstä oli tuolloin mordvalaisia 38,4 prosenttia ja venäläisiä 56,1 prosenttia.[9] Autonomisesta alueesta muodostettiin Mordvalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. joulukuuta 1934.

Neuvostoaikana mordvalaisille luotiin kaksi kyrillisiä kirjaimia käyttävää kirjakieltä, ersän murteeseen perustuva vuonna 1922 ja mokšan murteeseen perustuva vuonna 1923. Perustettiin myös mordvankielinen lehdistö ja koululaitos, jossa opetuskielinä olivat ersä ja mokša. Useita mordvankielisiä lehtiä ilmestyi myös Mordvan ASNT:n ulkopuolella. Vuonna 1932 perustettiin mordvalaisten kirjailijoiden liitto.

Mordvalaisen kulttuurin nousun kohtaloksi koitui Neuvostoliiton 1930-luvun vähemmistökansallisuuksiin kohdistuneet vainot. Mordvalaisten lehdet Mordvan ulkopuolisilla alueilla lakkautettiin. Monet mordvalaiseen sivistyneistöön kuuluneet tuomittiin porvarillisesta nationalismista. Puhdistusten jälkeen mordvalainen kulttuuri oli heikossa tilassa. Vuonna 1938 venäjästä tehtiin pakollinen oppiaine kaikissa ei-venäläisissä kouluissa. Kouluopetuksessa venäjä tuli lopulta opetuskieleksi ylemmille luokille, ja mordvankielistä opetusta oli enää alemmilla luokilla. Mordvankielistä opetusta ajettiin alas ja 1980-luvulla enää harvoissa Mordvan kouluissa opetettiin mordvaksi edes kahta ensimmäistä vuotta. Myös mordvankielistä lehdistöä supistettiin voimakkaasti ja mordvalaisia uudissanoja korvattiin venäläisillä.[15]

Kansallisen heräämisen merkkejä alkoi ilmetä Neuvostoliiton kansoilla 1980-luvulla, niin myös mordvalaisilla. Alettiin vaatia ersän ja mokšan kielien aseman parantamista. Mordvalaiset myös perustivat kielensä ja kulttuurinsa edistämiseen tähtäävää seuratoimintaa.[16]

Neuvostoliiton hajotessa Mordvien ASNT julistautui suvereeniksi Mordvan tasavallaksi, josta tuli osa Venäjän federaatiota. Mordvankielinen opetus alkoi lisääntyä kouluissa, myös Mordvan tasavallan ulkopuolella.

Kun Venäjän hyökkäys Ukrainassa ei enää syksyllä 2022 edennyt Venäjän tavoitteiden mukaan, alkoi esiintyä arvioita siitä, että maa hajoaa.[17] Ersäläiset pitivätkin syksyllä 2022 Virossa Otepäässä kansalliskongressin, johon otti osaa myös virolaisia, suomalaisia ja unkarilaisia. Kongressissa laadittiin suunnitelma siltä varalta, että Venäjän federaatio hajoaa. Tapahtumassa puhuivat muun muassa Otepään kaupunginjohtaja, Riigikogun suomalais-ugrilaisten asioiden tukiryhmän esimies ja Viron ulkoministeriön varakansliapäällikkö.[18]

Mordvalaiset harjoittavat erilaisia kulttuurin muotoja myös omalla kielellään. Yksi merkittävimmistä ersäläisyhtyeistä on vuonna 1990 Mordvassa perustettu miesten moniääninen kansanmusiikkia esittävä lauluyhtye Торама, joka latinalaistetaan Toorama.[3] Yhtyeen nimi tulee Mastorava-eepoksen toorama-torvesta.[3] Toorama-nimen antoi yhtyeen perustaja Vladimir Romaškin, joka kuoli vuonna 2002.[3] Alussa yhtyeen pohjana toimi Vladimir Romaškinin perheyhtye Jovlat.[3] Aluksi yhtyeessä olivat Romaškinin lisäksi hänen poikansa Vitali ja Andrei.[3] Ajan myötä yhtyeen jäsenmäärä kasvoi yhdeksään.[3] Ensimmäinen albumi Mordvin Songs äänitettiin Suomessa vuonna 1996, ja se on ersänkielinen.[3] Toinen albumi on tehty yhteistyössä suomalaisen MeNaiset-yhtyeen kanssa, ja levyllä lauletaan ersäksi ja suomeksi.[3] Taga Eriaza Shkai! ('Eläköön suojelija!') on yhtyeen kolmas albumi, ja se äänitettiin mokšaksi Virossa vuonna 2000.[3] Neljäs albumi on nimeltään Shkanj sjulmot ('Aikojen yhteys'), ja se on ersänkielinen.[3] Yhtyeen virallinen nimi on ollut vuodesta 2017 alkaen suomeksi käännettynä 'Vladimir Romaškinin Toorama-yhtye'.[3] Nimellä kunnioitetaan Romaškinin perintöä.[3]

Alkuaikoinaan mokšalaisten ja  ersälaisten laulujen lisäksi yhtye esitti ikivanhoja tapoja ja rituaaleja. Romaškinin tahto oli palauttaa ersäläisten ja mokšalaisten rikas lauluperinne, jonka alkuperäinen ääni oli jo lähes kadotettu. Vuodesta 2011 yhtyeessä on vaikuttanut myös ersäläisaktiivi Aleksandr Utševatkin, joka on myös ensimmäisen ersänkielisen draamaelokuvan Azor (vuodelta 2018) käsikirjoittaja-näyttelijä. Vuodesta 2002 alkaen yhtye on esittänyt myös instrumentaalimusiikkia, ja siitä lähtien perinnesoittimet ovat olleet merkittävä osa yhtyettä. Vuonna 2019 yhtyes kuvasi dokumenttielokuvan, jonka nimi on suomeksi käännettynä 'Miten ersäläinen laulu voi?'. Vuonna 2020 yhtye äänitti albumin Shenža ('Ankka') yhtyeen 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Albumi sisältää kuusi omaa laulua ja ensiesityksenä kolme ersäläistä kansansävelmää.[3]

Vladimir Romaškinin kuoltua yhtyettä on johtanut toinen hänen pojistaan, Andrei. Yhtye on saanut Mordvan tasavallan valtionpalkinnon, ja vuonna 1994 se voitti Venäjän äänet -kansanmusiikkikilpailun. Vladimir Romaškin puolestaan sai Marianmaan ristin ritarikunnan tunnustuksen Virolta ja A. P. Rjabov -palkinnon Mordvan tasavallassa. Mordvan Kotškurovin alueella Podlesnaja Tavlan kylässä, jossa Vladimir Romashkin asui, on nykyisin Vladimir Romaškinin elämäntyötä esittelevä Ethno-Kudo-museo. Toorama tunnetaan osallistumisistaan moniin suomalais-ugrilaisiin festivaaleihin ja konsertteihin Virossa, Suomessa, Latviassa, Ruotsissa, Puolassa ja Englannissa.[3]

Toorama on luonut yhteyksiä myös akateemiseen ympäristöön. Yhteistyötä on ollut M. A. Castrénin seuran, Sibelius-Akatemian ja Suomalais-ugrilaiseen seuran kanssa. Yhtyeen jäsenet ovat rekonstruoineet useita kadonneita ja vähän tunnettuja soittimia, kuten mordvalaisen garzi-viulun ja njudi-huilun.[3]

Yksi tunnetuimmista ersänkielistä musiikkia esittävistä yhtyeistä on OYME.[19] Lisäksi Kolmas, ulkomaillakin esiintynyt mordvalaisyhtye on vuonna 2005 Saranskissa perustettu Mordens, jonka nimi viittaa ensimmäiseen mahdolliseen mordvalaisten nimitykseen.[20] Yhtye yhdistelee musiikissaan kansanmusiikkia ja rockia tavoitteenaan kunnioittaa kansansa perinteitä modernein soundein.[20]

Kalevalan tavoin ersillä ja mokšalaisilla on omat legendansa ja Mastorava-kansalliseepos. Yksi legendoista kertoo, että muinaisina aikoina kansan vanhimmat etsivät viisasta hallitsijaa, joka toisi rauhaa ja kehitystä kansalle. Heille kerrottiin, että eräällä alueella asuu hyvä ehdokas kuninkaaksi. Hänen nimensä oli Tjušta, joka oli ukkosen jumalan Purginepazin ja ihmistyttö Litavan poika. Vanhimmat löysivät Tjuštan, kun hän oli kyntämässä maata, ja hän tarjoutui heti kansan kuninkaaksi. Tjušta sanoi: ”Työnnän puuruoskan maahan ja auraan pellon. Jos omenapuu, jossa on omenoita, kasvaa siitä, se on jumalallinen merkki ja minusta tulee kuninkaanne". Muutaman kierroksen jälkeen Tjušta tuli takaisin ja näki, että omenapuu oli kasvanut ruoskasta ja puussa oli omenoita. Niin Tjuštasta tuli hallitsija. Legendan mukaan hänen valtansa aikana Mordvasta tuli kaunis ja sen ihmisistä onnellisia. Mutta legendan mukaan mikään maan päällä ei ole ikuista, ja Tjuštankin aika oli lopulta ohi. Ennen kuolemaansa hän kokosi mordvalaiset ja sanoi, että hänen on aika palata esi-isien maailmaan. Hän lupasi kuitenkin jättää toorama-torvensa vanhan tammen oksiin. Kun ihmisiä alkaa uhata fyysinen vaara tai kulttuuri ja kieli alkavat kadota, täytyy jonkun puhaltaa toramaan ja Tjuštanin henki tulee silloin heidät pelastamaan – aivan kuten Kalevalassa Väinämöinenkin lupaa suomalaisille ja karjalaisille vielä palaavansa, jos häntä tarvitaan ja kutsutaan.[3]