Mooseksenpalavapensas

Mooseksenpalavapensas (Dictamnus albus) on voimakastuoksuinen kasvilaji. Se on myös perinteinen koristekasvi.[1] Se on toinen sukunsa kahdesta lajista.

Mooseksenpalavapensas
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Ruutakasvit Rutaceae
Suku: Palavapensaat Dictamnus
Laji: albus
Kaksiosainen nimi

Dictamnus albus
L.
Katso myös

  Mooseksenpalavapensas Wikispeciesissä
  Mooseksenpalavapensas Commonsissa

Kasvi on saanut ainakin suomen- ja ruotsinkielisen ('Moses brinnande buske') nimensä siitä, että se erittää eteerisiä öljyjä, jotka syttyvät helposti palamaan. Tämä on yhdistetty Raamatun kertomukseen Mooseksesta ja palavasta pensaasta (2 Moos. 3:1-6). Todennäköisesti mooseksenpalavapensas ei kuitenkaan ole Raamatun kertomuksen laji, koska sitä ei tavata luonnonvaraisena Siinain alueella.[1]

Ulkonäkö ja koko
Mooseksenpalavapensaan kukka.
Mooseksenpalavapensaan hedelmä.

Monivuotinen mooseksenpalavapensas kasvaa 40–60 cm korkeaksi. Jäykkiä, alaosasta puutuneita varsia on runsaasti. Varsien yläosissa on tiheään vaaleita nystykarvoja ja mustia eritenystyjä. Vuoroittain olevat lehdet ovat 3–5-pariset ja päättölehdykkäiset. Lehdykät ovat puikeansuikeita, kaljuja ja hienosahalaitaisia. Isokokoiset, voimakastuoksuiset kukat ovat kerrannaisessa latvatertussa. Väriltään kukat ovat vaaleanpunaisia, joskus myös valkoisia. Verho- ja terälehtiä on viisi kappaletta. Verholehdet ovat suikeita. Terälehdet ovat 20–25 mm pitkiä ja tummasuonisia. Neljä terälehteä on ylöspäisiä, viides eteenpäin siirottava. Heteitä on 10, ja ne ovat pitkäpalkoisia ja kärjestä tummanystyisiä. Mooseksenpalavapensas kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Kota on kova ja syvään viisiliuskainen. Koko kasvi tuoksuu voimakkaasti sitruunalle.[1][2]

Levinneisyys

Mooseksenpalavapensas kasvaa luonnonvaraisena Siperiasta ja Keski-Aasiasta Etelä-Eurooppaan ulottuvalla alueella.[1]

Elinympäristö

Luontaisilla kasvualueillaan mooseksenpalavapensas kasvaa kuivahkoissa, avoimissa metsissä ja louhikoissa, metsäaroilla ja aroilla.[3]

Käyttö

Mooseksenpalavapensas on suosittu puutarhojen koristekasvi. Kasvia käsiteltäessä iho on kuitenkin suojattava hyvin, sillä ihokosketus kasviin aiheuttaa allergisen reaktion erityisesti aurinkoisella säällä (fytofotodermatiitti). Myös lapset on syytä pitää kasvista loitolla.[1]

Kasvista valmistetaan hajuvettä, ja Siperiassa siitä on valmistettu myös teetä. Kansanlääkinnässä kasvin lehtiä ja juuria on aikaisemmin käytetty matolääkkeenä, naistentauteihin, virtsanerityksen lisäämiseen ja vatsan vahvistamiseen.[1]

Lähteet
  • Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1982.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet
  1. Suomen terveyskasvit 1982, s. 297.
  2. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 380.
  3. Siirtolapuutarhat: Mooseksenpalavapensas Viitattu 28.4.2012.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.