Monstranssi

Monstranssi on astia, jota käytetään katolisessa kirkossa siunatun ehtoollisleivän kantamiseen. Monstranssit otettiin käyttöön Ranskassa ja Saksassa 1300-luvulla, jolloin ne muotoiltiin pyhäinjäännöslippaiden kaltaisiksi. Astia kehittyi nykyisenkaltaiseen muotoonsa 1500-luvun aikana.[1]

Perinteinen aurinkomonstranssi

Monstranssia käytetään ehtoollisleivän, hostian, käyttämiseen seurakuntalaisille Kristuksen pyhän ruumiin kunnioittamiseksi. Ohut ehtoollisleipä kiinnitetään pieneen kuunsirpin muotoiseen kiinnikkeeseen (lat. lunula). Sitä ympäröi lasinen sylinteri tai lipas suojaamassa hostiaa.[2] Usein monstranssi on muotoiltu auringon tapaisesti, hostiaa ympäröi jalometalliset "säteet" kuin auringonsäteet.[3]

Monstranssi on keskiajan nuorin ehtoollisvälineisiin kuuluvista esineistä. Sitä käytetään erityisesti Kristuksen Pyhän ruumiin juhlana (festum Corpus Christi), jolloin monstranssia ja siinä olevaa hostiaa, Kristuksen ruumista kannetaan kulkueessa kirkon ulkopuolella.[2]

Lähteet
  1. Monstrance Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.5.2018. (englanniksi)
  2. Markus Heikkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla, s. 127,128. Otava, 2003. ISBN 951-1-15126-6S.
  3. G. Thomas Rayan: The Sacristy Manual, s. 117. Liturgy Training Publications, Archidicese of Chicago, 1993. ISBN 0-929650-92-1. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.