Monoteismi

Monoteismi eli yksijumalisuus on käsitys, jonka mukaan on olemassa yksi jumala. Monoteismi esiintyy useissa muodoissa, esimerkiksi:

  • Teismi eli jumalisuus — viittaa yleensä uskomukseen henkilöityneestä jumalasta, jolla on oma havaittava persoonallisuutensa.
  • Deismi — yksijumalisuuden muoto, joka uskoo yhden jumalan olemassaoloon ja päätyy tähän tulokseen järjen kautta mutta hylkää kaikki uskonnolliset ilmestykset, kuten Raamatun tai Koraanin.
  • Panteismi eli kaikkijumalisuus — pitää kaikkeutta jumalana. Ymmärrystavasta riippuen tämä voi tarkoittaa ateismia, deismiä tai teismiä.
  • Panenteismi — teismin muoto, joka uskoo kaikkeuden olevan osa jumalaa mutta ei koko jumala.

Monoteismi on vastakkainen ilmaisu polyteismille, jonka perusta on käsitys monista jumalista. Dualismi tarkoittaa teismin yhteydessä käsitystä, että on kaksi itsenäistä jumalista olentoa tai ikuista periaatetta, joista voi olla että toinen on hyvä ja toinen paha. Dualismia edustavat esimerkiksi zarathustralaisuus ja manikealaisuus.

Historia

Egyptologi Jan Assmannin mukaan siirtyminen polyteismistä monoteismiin on yksi ihmiskunnan historian suurimmista vallankumouksista, ja se muotoutui Jahvea palvoneiden juutalaisten parissa, vaikka sitä olikin esiintynyt jo Akhenatenin Egyptissä.[1]

Vanhan testamentin mukaan juutalaisuus on kuitenkin ennemmin monolatrinen kuin monoteistinen uskonto; samoin Akhenatenin uskontouudistus, joka ei kieltänyt muiden jumalien olemassaoloa vaan niiden palvonnan.lähde? Raamatun teksteihin ja muihin lähteisiin nojaava yleinen näkemys on, että varhainen juutalaisuus näki Jahven yhtenä heimojumalana muiden joukossa. Jahve oli Abrahamin jälkeläisten suojelija ja herra. Eri heimoilla oli omat jumalansa ja heimosodissa nämä jumalat ikään kuin ottivat mittaa toisistaan. Myöhemmissä Vanhan testamentin kirjoituksissa on jo siirretty näkemyksiin, että muiden uskontojen jumalat ovat vain kuvia tai patsaita tai tulkinnasta riippuen esimerkiksi jonkinlaisia yleensä pahansuopia henkiolentoja, jotka eivät kuitenkaan ole jumalia samassa merkityksessä kuin kaikkivaltias Jumalalähde?. Professori Simo Parpolan mukaan ”juutalaisten väite, että heidän uskontonsa olisi ollut itsenäisesti syntynyt ja maailmassa ensimmäinen monoteistinen eli yksijumalainen uskonto, ei kestä tieteellistä tarkastelua”.[2]

Monoteismin suhde polyteismiin

Suurin osa monoteisteista on sitä mieltä, että jo määritelmältään monoteismi on yhteensopimaton polyteismin kanssa. Raja monoteismin ja polyteismin välillä ei usein ole yhtä selkeä kuin ensikatsomalta vaikuttaa.[3]

Esimerkiksi monoteistisen islamin kansanomaisissa muodoissa profeetta Muhammadille annetaan usein huomattavan korkea asema. Toisaalta vaikkapa muinaisessa assyrialaisessa uskonnossa monet jumalat voidaan nähdä vain yhden jumalan eri ilmentyminä.[3]

Joskus polyteististen uskontojen seuraajat käyttäytyvät monoteistien tapaan. Polyteistisissä järjestelmissä ihmiset usein uskovat useampien jumalien olemassaoloon mutta palvovat vain yhtä heistä, jota he pitävät mahdollisena ylimpänä jumalana. Käytäntöä kutsutaan henoteismiksi. Myös polyteististen uskontojen sisällä on monoteistisiä dogmaattisia jumaluusoppeja, kuten jotkut hinduismin koulukunnat, jotka katsovat monien jumalien edustavan todellisuudessa yhtä jumalista voimaa.

Kristillinen kolminaisuusoppi on monoteismiä, koska kristinuskon mukaan Isä, Poika ja Pyhä henki ovat yhden Jumalan eri persoonia. Monet juutalaiset, muslimit ja tietyt kristillisperäiset liikkeet arvostelevat kristinuskoa väittäen sen edustavan triteismiä eli kolmijumalaisuutta.

Monoteistisia uskontoja

Muun muassa seuraavia uskontoja on pidetty yksijumalisina:

Lähteet
  1. Nissinen, Martti: Miten uskonto sai rajat? Monoteismin ja juutalaisuuden synty. Tieteessä tapahtuu, 2007, nro 3. Artikkelin verkkoversio (PDF).
  2. Helsingin Sanomat 16.1.1992.
  3. Uskonnon kehittyminen historiallisena aikana Lähi-idässä www.tieteessatapahtuu.fi. Viitattu 9.5.2023.

    Kirjallisuutta
    • Armstrong, Karen: Jumalan historia: 4000 vuotta juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. (A history of God: The 4000-year quest of Judaism, Christianity and Islam, 1993.) Suomentanut Markku Päkkilä. Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2007. ISBN 978-951-20-7027-5.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.