Monoääni

Monofoninen ääni, yksikanavainen ääni tai yleisemmin pelkkä mono, tarkoittaa äänentoistossa sitä, että yhden tai useamman kaiuttimen kautta toistettava signaali on kaikissa kaiuttimissa sama.

Yksikanavaista ääntä voi myös toistaa esim. 3-tie kaiuttimella, jossa on kolme erilaista kaiutinelementtiä. Jakosuodin sellaisessa tapauksessa huolehtii siitä että taajuudet ja signaalin voimakkuus jaetaan elementeille sopivasti. Sterofoninen signaali voidaan muuttaa monofoniseksi yhdistämällä (summaamalla) kanavat. Monoääneksi voi periaatteessa kutsua stereoääntäkin silloin kun jompikumpi stereoäänen kanavista suljetaan täysin, jolloin toisen kanavan informaatio menetetään.

Monofonisia toistolaitteita ovat monet pienikokoiset matkaradiot, lankapuhelin ja analogiset sanelukoneet. Myös matkapuhelimessa ja VoIP-puheluissa samoin kuin videopuheluissa puhesignaali on monofoninen, vaikka päätelaite toistaisikin musiikkitallenteita stereofonisina.

Äänilevytekniikan alkuaikana levyt olivat monofonisia mutta LP-levyistä suurin osa on stereofonisia. Myös ensimmäiset nauhurit ja C-kasettisoittimet olivat monofonisia mutta stereofonisen ohjelmatarjonnan kasvaessa niissäkin stereofonia yleistyi. Nykyisin stereoääntä käytetään lähes kaikessa sähköisessä mediassa, kuten CD-musiikissa, radiossa, televisiossa ja äänenpakkaustiedostoissa.