Monivyöluri
Monivyöluri (Pseudeos fuscata) on kaijalaji, joka muistuttaa lähisukuisia punalureja.
Monivyöluri | |
---|---|
![]() Vankina elävä monivyöluri (Pseudeos fuscata) |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
Suku: | Pseudeos |
Laji: | fuscata |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 25 cm. Aikuisen linnun höyhenpuku on yleisväriltään oliivinruskea ja kauttaaltaan hyvin värikäs ja kirjava. Päälaki ja nokka ovat kellanoranssit. Naama, hartiat, siipisulat ja vatsavyö ovat sinimustat, pyrstö kirkkaan sininen ja rintavyö sekä vatsalaikku punaiset. Iiris on punainen ja koivet tummanharmaat. Sukupuolet ovat samannäköisiä. Äänet ovat korkeaa kirkumista.
Nuoret linnut ovat vatsapuolelta enemmän keltaisen tai oranssin kirjavia ja niiden selkä ja yläperä ovat himmeä keltaiset. Nokka on mustanruskea ja alanokan tyvi on kellahtava. Iiris on kellanharmaa.[2]
Esiintyminen
Monivyöluri esiintyy Uudessa-Guineassa lukuun ottamatta sisämaan korkeinta vuoristoa sekä Salawatissa Papualla ja Japensaarella Geelvink Bayssa.[2]
Monivyölurin esiintymisalue on 50 000–100 000 neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen.[1]
Elinympäristö
Monivyölurit elävät sekä metsissä että savannilla noin 2 000 metrin korkeuteen saakka. Ne liikkuvat kovaäänisissä parvissa, joiden koko on 20–100 yksilöä.[2]
Lisääntyminen
Laji on ilmeisesti yksiavioinen. Pesintä tunnetaan puutteellisesti.[2]
Ravinto
Monivyölurit liikkuvat meluisissa parvissa, jotka ruokailevat enimmäkseen puiden (muun muassa kookospalmun ja Pittosporum ramiflorumin) latvuksissa. Ne syövät kukkia, siitepölyä, mettä, hedelmiä ja hyönteisiä, ja niiden nokka ja kieli ovat erilaistuneet siten, että nokka on kapea ja kielen päässä on eräänlainen harja.[2]
Lähteet
- BirdLife International: Pseudeos fuscata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.4.2014. (englanniksi)
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3