Monimaailmatulkinta

Monimaailmatulkinta on kvanttimekaniikan tulkinta, joka puolustaa universaalin aaltofunktion objektiivisuutta, mutta kieltää aaltofunktion romahduksen, ja sisällyttäen sen että kaikki vaihtoehtoiset historiat ja tulevaisuudet ovat todellisia – jokainen edustaa todellista "maailmaa" tai ("universumia"). Se tunnetaan myös nimillä MWI (engl. many-worlds interpretation), suhteellisten tilojen tulkinta, Everettin tulkinta, universaali aaltofunktioteoria, monimaailmatulkinta, tai vain monimaailma.

Väitöskirja

Suhteellisten tilojen tulkinta on alun perin lähtöisin Hugh Everettin väitöskirjasta vuodelta 1957.[1][2] Myöhemmin 1960-luvulla Bryce DeWitt popularisoi tämän muotoilun ja uudelleennimesi sen monimaailmaksi.[3][4][5][6]

Everettin väitöskirjan ohjaajana toimi John Wheeler, joka tuohon aikaan (ja loppuelämänsä) oli vankkumaton kööpenhaminalaisen koulukunnan kannattaja ja oli vahvasti sitoutunut kyseiseen tulkintaan. Wheeler pelkäsi, että Everettin ajatuksia ei arvostettaisi riittävästi. Siksi hän kirjoitti lyhyen artikkelin Everettin artikkelin rinnalle. Nämä artikkelit ilmestyivät Reviews of Modern Physics -aikakauskirjan perättäisillä sivuilla. Koska Wheelerin artikkeli selitti ja puolusti Everettin ideoita niin väkevästi, useat lukijat luulivat niiden sisältöä heidän yhteistyönsä tuloksiksi. Tästä syystä teoriaa kutsuttiin pitkään erheellisesti "Everettin-Wheelerin teoriaksi". Everettiä vastustanut fyysikko Bryce DeWitt, josta myöhemmin tuli monimaailmamallin kiihkeä kannattaja, loi yksityiskohtaisen teknisten vastaväitteiden sarjan teorialle, mutta Everett kumosi ne kaikki. Lopuksi DeWitt lisäsi, ettei yksinkertaisesti tuntenut "jakautuvansa" moniksi, erillisiksi kopioiksi aina, kun teki päätöksen (Monimaailmamallin mukaan mittaustapahtuma jakaa maailmankaikkeuden kahdeksi kopioksi). Tähän Everett kysyen vastasi samaan tapaan kuin Galileo Galilei inkvisitiokiistassa: "Tunnetko Maan liikkuvan?". Everett korosti, että kvanttimekaniikka selittää miksi näitä jakoja ei tunne samaan tapaan kuin Galilein hitauden teoria selittää sen, miksi emme tunne Maan liikkuvan. Vasta sitten DeWitt antoi periksi.[7][8]

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Hugh Everett Theory of the Universal Wavefunction, Thesis, Princeton University, (1956, 1973), s. 1–140
  2. Hugh Everett, Relative State Formulation of Quantum Mechanics, Reviews of Modern Physics vol 29, (1957) s. 454–462.
  3. Bryce Seligman DeWitt: Quantum Mechanics and Reality: Could the solution to the dilemma of indeterminism be a universe in which all possible outcomes of an experiment actually occur?, Physics Today,23(9) s. 30–40 (1970) "“every quantum transition taking place on every star, in every galaxy, in every remote corner of the universe is splitting our local world on earth into myriads of copies of itself.”"also April 1971 letters followup
  4. Cecile M. DeWitt, John A. Wheeler eds, The Everett-Wheeler Interpretation of Quantum Mechanics, Battelle Rencontres: 1967 Lectures in Mathematics and Physics (1968)
  5. Bryce Seligman DeWitt, The Many-Universes Interpretation of Quantum Mechanics, Proceedings of the International School of Physics "Enrico Fermi" Course IL: Foundations of Quantum Mechanics. Academic Press, 1972.
  6. Bryce Seligman DeWitt, R. Neill Graham, eds, The Many-Worlds Interpretation of Quantum Mechanics, Princeton Series in Physics, Princeton University Press, 1973. ISBN 0-691-08131-X contains Everett's thesis: The Theory of the Universal Wavefunction, s. 3–140.
  7. Deutsch, Todellisuuden rakenne, s. 300
  8. Kvanttitietokone, s. 112–113
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.