Monikulmioluku
Monikulmioluku on mikä tahansa luonnollinen luku, jota vastaava määrä pisteitä voidaan asetella tasavälein pinnalle niin, että ne muodostavat säännöllisen monikulmion[1]. Monikulmioluvut ovat eräs kuviolukujen ryhmä: niissä pisteitä asetellaan tasolle.
Johdanto
Esimerkiksi luku 10 on kolmioluku, sillä 10 kiveä voidaan asettaa tasasivuiseksi kolmioksi.
Sama luku 10 ei voi olla neliöluku, mutta luku 9 sitä vastoin voi olla.
Joskus sama luku voi olla sekä kolmio- että neliöluku. Pienin tällainen luku on 36.
Muita monikulmiolukuja ovat muun muassa kolmioluvut, neliöluvut, viisikulmioluvut ja kuusikulmioluvut.
Säännönmukaisia piirteitä
Merkitään jatkossa monikulmion sivujen lukumääräksi ja lukujonon jäsenen indeksiksi.
Lausekkeita
Ensimmäinen n-monikulmioluku on aina 1 ja seuraava s.[2]
Lauseke antaa monikulmioluvun arvon, kun
Seuraava lauseke lausuu :nnen monikulmioluvun kolmiolukujen avulla:
Monikulmiolukujonon kahden peräkkäisen luvun erotuksen lauseke on
Kahden monikulmioluvun, joiden sivujen lukumäärä eroaa vain yhdellä, saman jäsenen arvot eroavat kolmioluvun verran:
Jos tiedetään monikulmioluvun sivujen lukumäärän , voidaan laskea sen indeksi lausekkeesta
Lukuarvoja
Alle on koottu ensimmäisten monikulmiolukujen tietoja. Sarakkeessa "Jonon jäsenten lauseke" annetaan sijoitetussa muodossa lauseke, jolla voidaan laskea monikulmioluvun indeksillä annetun jäsenen arvo. Sen perässä on luettelo kymmenestä ensimmäisestä monikulmioluvusta. Joistakin monikulmioluvuista tunnetaan niiden käänteislukujen sarjan arvo. Gottfried Wilhelm Leibniz ratkaisi ensimmäisenä kolmiolukujen sarjan arvon[5]. Viimeisessä sarakkeessa on linkki kokonaislukujen jonojen sivustolle (On-Line Encyclopedia of Integer Sequences).
s | Nimi | Jonon jäsenen lauseke | Jäsenet n:n arvoilla 1…10 | Käänteislukujen summa[4] | OEIS-numero |
---|---|---|---|---|---|
3 | kolmioluku | 1, 3, 6, 10, 15, 21, 28, 36, 45, 55 | A000217 | ||
4 | neliöluku | 1, 4, 9, 16, 25, 36, 49, 64, 81, 100 | A000290 | ||
5 | viisikulmioluku | 1, 5, 12, 22, 35, 51, 70, 92, 117, 145 | A000326 | ||
6 | kuusikulmioluku | 1, 6, 15, 28, 45, 66, 91, 120, 153, 190 | A000384 | ||
7 | seitsenkulmioluku | 1, 7, 18, 34, 55, 81, 112, 148, 189, 235 | A000566 | ||
8 | kahdeksankulmioluku | 1, 8, 21, 40, 65, 96, 133, 176, 225, 280 | A000567 | ||
9 | yhdeksänkulmioluku | 1, 9, 24, 46, 75, 111, 154, 204, 261, 325 | A001106 | ||
10 | kymmenkulmioluku | 1, 10, 27, 52, 85, 126, 175, 232, 297, 370 | A001107 | ||
11 | yksitoistakulmioluku | 1, 11, 30, 58, 95, 141, 196, 260, 333, 415 | A051682 | ||
12 | kaksitoistakulmioluku | 1, 12, 33, 64, 105, 156, 217, 288, 369, 460 | A051624 | ||
13 | kolmetoistakulmioluku | 1, 13, 36, 70, 115, 171, 238, 316, 405, 505 | A051865 | ||
14 | neljätoistakulmioluku | 1, 14, 39, 76, 125, 186, 259, 344, 441, 550 | A051866 | ||
15 | viisitoistakulmioluku | 1, 15, 42, 82, 135, 201, 280, 372, 477, 595 | A051867 | ||
16 | kuusitoistakulmioluku | 1, 16, 45, 88, 145, 216, 301, 400, 513, 640 | A051868 | ||
17 | seitsemäntoistakulmioluku | 1, 17, 48, 94, 155, 231, 322, 428, 549, 685 | A051869 | ||
18 | kahdeksantoistakulmioluku | 1, 18, 51, 100, 165, 246, 343, 456, 585, 730 | A051870 | ||
19 | yhdeksäntoistakulmioluku | 1, 19, 54, 106, 175, 261, 364, 484, 621, 775 | A051871 | ||
20 | kaksikymmentäkulmioluku | 1, 20, 57, 112, 185, 276, 385, 512, 657, 820 | A051872 | ||
21 | kaksikymmentäyksikulmioluku | 1, 21, 60, 118, 195, 291, 406, 540, 693, 865 | A051873 | ||
22 | kaksikymmentäkaksikulmioluku | 1, 22, 63, 124, 205, 306, 427, 568, 729, 910 | A051874 | ||
23 | kaksikymmentäkolmekulmioluku | 1, 23, 66, 130, 215, 321, 448, 596, 765, 955 | A051875 | ||
24 | kaksikymmentäneljäkulmioluku | 1, 24, 69, 136, 225, 336, 469, 624, 801, 1000 | A051876 |
Yhteisiä lukuja
Jotkin monikulmioluvut, kuten yllä oleva esimerkki 36, joka kuuluu kolmio- ja neliölukuihin, kuuluvat kahteen ryhmään saman aikaisesti. Pellin yhtälöllä on mahdollista selvittää kahden ryhmän yhteiset luvut.
Seuraavassa taulukossa on luetteloitu joidenkin monikulmiolukujen yhteiset luvut. Luku esittävät lukujen kulmien määrää. Joissakin tapauksissa ainoa yhteinen jäsen on ensimmäinen luku 1. Näin on esimerkiksi, kun .
s | t | Jono | OEIS-numero |
---|---|---|---|
4 | 3 | 1, 36, 1225, 41616, … | A001110 |
5 | 3 | 1, 210, 40755, 7906276, … | A014979 |
5 | 4 | 1, 9801, 94109401, … | A036353 |
6 | 3 | kaikki kuusikulmioluvut | A000384 |
6 | 4 | 1, 1225, 1413721, … | A046177 |
6 | 5 | 1, 40755, 1533776805, … | A046180 |
7 | 3 | 1, 55, 121771, 5720653, … | A046194 |
7 | 4 | 1, 81, 5929, 2307361, … | A036354 |
7 | 5 | 1, 4347, 16701685, … | A048900 |
7 | 6 | 1, 121771, 12625478965, … | A048903 |
8 | 3 | 1, 21, 11781, 203841, … | A046183 |
8 | 4 | 1, 225, 43681, 8473921, … | A036428 |
8 | 5 | 1, 176, 1575425, … | A046189 |
8 | 6 | 1, 11781, 113123361, … | A046192 |
8 | 7 | 1, 297045, 69010153345, … | A048906 |
9 | 3 | 1, 325, 82621, 20985481, … | A048909 |
9 | 4 | 1, 9, 1089, 8281, 978121, … | A036411 |
9 | 5 | 1, 651, 180868051, … | A048915 |
9 | 6 | 1, 325, 5330229625, … | A048918 |
9 | 7 | 1, 26884, 542041975, … | A048921 |
9 | 8 | 1, 631125, 286703855361, … | A048924 |
Historiaa
Muun muassa pythagoralaiset tutkivat noin 500 eaa. lukujen ominaisuuksia ja niihin liittyvää mystiikkaa. Kolmioluvut olivat keskeinen osa kuviolukujen oppirakennelmaa ja liittyi ilmeisesti oleellisella tavalla numerologiaan. Heidän lukuteoriansa piti pyhän tetraktyksen kolmiorakennetta samassa arvossa kuin säännöllistä geometrista viisikulmiota eli pentagrammia. Etuoikeutettujen lukujen luokkia oli runsaasti. Filolaos totesi, että kaikkiin asioihin voidaan liittää luku ja että mitään ei voida kuvitella tai tietää ilman lukua.[6]
Pierre de Fermat tutki muiden töidensä oheella myös pythagoralaisten matematiikkaa käsitellen muun muassa täydellisiä lukuja, kuviolukuja ja alkulukuja. Hänen todistusmenetelmät avasivat lukujen maailman tehokkaasti ja samalla hän perusti lukuteorian. Hän ehdotti haasteena muille, että jokainen luonnollinen luku voidaan esittää korkeintaan k:lla k-kulmioluvulla (Fermat’n monikulmiolause). Hän myös väitti todistaneensa väitteensä, mutta todistusta ei ole löydetty hänen paperiensa joukosta. Carl Gustav Jacob Jacobi ja Joseph-Louis Lagrange (Lagrangen neljän neliön lause, vuonna 1772) sekä Leonhard Euler ovat todistaneet sen neliölukujen tapauksessa ja Carl Friedrich Gauss kolmiolukujen tapauksessa vuonna 1796. Vasta Augustin-Louis Cauchy todisti sen yleisessä tapauksessa vuonna 1813.[7][3][8]
Lähteet
- Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osat I–II. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-150-0, ISBN 951-884-158-6.
- Lehtinen, Matti: Matematiikan historia (pdf) (Oulun yliopiston luento) 2011. Oulu: Oulun Yliopisto. [vanhentunut linkki]
Viitteet
- Weisstein, Eric W.: Figurate Number (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
- Lehtinen 2011, s. 19.
- Weisstein, Eric W.: Polygonal Number (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
- Beyond the Basel Problem: Sums of Reciprocals of Figurate Numbers (Arkistoitu – Internet Archive)
- Boyer, s. 562–566.
- Boyer, s. 93–95.
- Boyer, s. 498–501.
- Boyer, s. 726.
Aiheesta muualla
- Hobson, N.: "Triangular Numbers"
- Rajesh Ram: TRIANGLE Numbers that are Perfect Squares (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pell's equation Englanninkielisessä Wikipediassa.
Monikulmioluvut |
|
---|---|
Muita tasokuviolukuja: | |
Pyramidiluvut |
|
Muut monitahokasluvut |
|
Monikulmiolukuja koskevia tuloksia |