Mongolien hyökkäykset Japaniin

Mongolien hyökkäykset Japaniin (jap. 元寇) suoritettiin Kublai-kaanin käskystä vuosina 1274 ja 1281. Kummallakin yrityksellä Aran-kaanin johtamat joukot hyökkäsivät Japaniin saadakseen kultaa. Molemmilla kerroilla samurait tekivät kiivasta vastarintaa ja taifuuni tuhosi laivastot.

Mongolien hyökkäykset Japaniin
Osa mongolien valloitusretkiä
Samurait astumassa mongolien laivan vuonna 1281.
Samurait astumassa mongolien laivan vuonna 1281.
Päivämäärä:

Ensimmäinen hyökkäys: 1274
Toinen hyökkäys: 1281

Paikka:

Kyūshūn rannikko

Lopputulos:

Ensimmäisellä kerralla taifuuni pakotti mongolit vetäytymään, toisella kerralla taifuuni tuhosi mongolien laivaston

Vaikutukset:

Kublai-kaanin armeija heikkeni

Osapuolet

Japanin samurait

Mongolivaltakunta

Komentajat

Hōjō Tokimune

Aran-kaani

Vahvuudet

40 000 samurai-soturia kummallakin hyökkäyksellä

Ensimmäinen hyökkäys:
70 000 miestä
900 laivaa
Toinen hyökkäys:
170 000 sotilasta
4 900 laivaa

Tappiot

ei tiedossa

Koko armeija

Mongolien hyökkäykset
Keski-Aasia Georgia ja Armenia Volgan Bulgaria Venäjä Eurooppa Bagdad Ain Jalut Korea Intia Japani Vietnam

Suunnittelu

Kublai-kaanin aikana valtakunta ulottui Kiinasta Itä-Eurooppaan. Hän antoi tärkeimmälle kenraalilleen Aran-kaanille tehtäväksi Japanin valtauksen.

Kublai-kaani alkoi kiinalaisia alamaisiaan hyväksi käyttäen kokoamaan laivastoa Japanin valtaukseen. Hän halusi suurimman laivaston, minkä maa päällään on kantanut. Meriarkeologi Kenzo Hayashida, joka löysi jälkimmäisen laivaston jäännökset Takashiman rannikolta, on esittänyt, että pääsyy epäonnistumiseen oli se, että Kublai määräsi massiivisen laivaston tehtäväksi vain vuodessa, vaikka siihen olisi pitänyt käyttää 2-5 vuotta. Sen vuoksi valloitusyritykseen lainattiin kiinalaisilta suuri määrä merenkulkuun sopimattomia jokilaivoja, jotka ilmeisesti kaatuivat helposti myrskyssä.

Hyökkäykset

Japanilaisten puolustusmuuri Fukuokassa.

Toukokuussa vuotta myöhemmin Kublai-kaanin sekalainen ja huonosti varusteltu laivasto oli lähtövalmiudessa. Sen lähtöä juhlittiin Mongoliassa, ja kaikki pitivät hyökkäyksen onnistumista varmana.

Laivaston saavuttua Japanin rannikolle rantavartiosto teki hälytyksen mongoleiden hyökkäyksestä ja maassa rukoiltiin jumalia pelossa ja epätoivossa. Samurai-soturit valmistautuivat taisteluun mongolien valtavaa armeijaa vastaan. Mongoleilla oli kiinalaisten keksimää ruutia hallussaan, ja he linkosivat ruudilla vuorattuja ja palamaan sytytettyjä kuulia Japania kohti. Ensimmäinen maihinnousuaalto tunkeutui Japaniin, mutta samurait puolustivat sisukkaasti maataan ja löivät enimmäkseen korealaisista ja kiinalaista koostuneen huonosti koulutetun maihinnousuarmeijan. Mongolit vetäytyivät laivoihin suunnittelemaan uutta maihinnousua. Taifuuni lähestyi Japanin rannikkovesiä, eikä meritaistelun johtamisessa taitamaton Aran-kaani osannut valmistautua tällaiseen koetukseen. Suurimmaksi osaksi jokilaivoista koostunut mongolien laivasto tuhoutui lähes kokonaan taifuunissa.[1]

Armeijat

Mongolien armeija koostui ensimmäisellä kerralla noin 900 laivasta ja 40 000 miehestä. Toisella kerralla valloitusyritykseen osallistui 4 900 laivaa ja 170 000 sotilasta. Japanilaisilla oli noin 40 000 samuraita.[2]

Hyökkäysten seuraukset

Japanin valloituksen epäonnistuminen johti siihen, että kaanin piti pudottaa valuutan arvoa. Tämä taas johti inflaatioon. Kublai joutui nostamaan veroja, mikä johti kasvavaan vastakkainasetteluun verovapaiden mongolien ja kiinalaisten välillä. Toisaalta epäonnistuminen rikkoi myytin mongolien voittamattomuudesta. Kublai suunnitteli jopa kolmatta yritystä Japanin valtaamiseksi, mutta ehti kuolla ennen sen toteutusta.

Lähteet

  1. Boris Koll: Kublai-kaani halusi hallita maailmaa. Tieteen Kuvalehti Historia, 2013, nro 18, s. 14–19. Bonnier. ISSN 0806-5209.
  2. The Mongol Invasions of Japan. Gardener 1999. Web Archive 2002.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.