Mogami-luokka

Allekirjoitettuaan Lontoon laivastosopimuksen huhtikuussa 1930, Japani valmisti määritellyn määrän A-luokan eli kahdeksan tuuman tykein varustettuja risteilijöitä. Niin kauan kuin B-luokan eli kuuden tuuman tykein varustettuja risteilijöitä ei rajoitettaisi, maan tilanne ei olisi huolestuttava, koska tonnistoraja oli 98 415 tonnia mitattuna kuivana. Uusille aluksille oli jäljellä ainoastaan 2 035 tonnia. Lisäksi useat alukset saavuttivat asetetun käyttöiän vuonna 1934, joten ne voitiin korvata uusilla. Siten tehtiin päätös neljän uuden 8 500 tonnin valmistuksesta ennen vuotta 1936 ja kahden 8 450 tonnin aluksen myöhemmästä valmistuksesta.[1]

Näiden alusten piti korvata parannellun Takao-luokan alukset, joiden tilaukset oli jouduttu peruuttamaan Lontoon laivastosopimuksen ratifioinnin yhteydessä. Suunnittelutyö aloitettiin vuonna 1930, jolloin vaatimuksiksi esitettiin viisitoista 15,5 senttimetrin tykkiä kolmiputkisissa ilmatorjuntaan soveltuvissa torneissa ja kahdentoista 24 tuuman torpedoputken asentamista. Rakennustöissä oli huomioitava tykkien vaihtaminen raskaampiin kahdeksantuumaisiin heti kun mahdollista. Panssaroinnin tuli suojata makasiinit kahdeksan tuuman kranaateilta ja konehuoneet kuusituumaisilta. Vaatimukset vastasivat siten A-luokan risteilijöiden vaatimuksia, ja siten oli mahdotonta pysyä asetetussa 8 500 tonnin uppouma rajassa, vaikka hitsausta käytettiin runsaasti.[1]

• Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)