Moderaatit

Moderaatit korostavat humanistista politiikkaa joka korostaa asiasisältöjä. Poliittisesti puolue on lähellä Radikaali Venstreä. Puolue korostaa yksilön vapautta ja kansalaisuutta. Puolueen tavoitteena on vuorovaikutuksellinen politiikka ja ihmisten "arjen asiantuntijuutta". Moderaatit kannattaa tanskalista yhteiskuntamallia, mutta korostaa myös uudistamista.[3] Puolue sijoittuu poliittiseen keskustaan.[4]

Puolue julkaisi syyskuussa 2022 11 ehdotusta, jotka keskittyvät hyvinvointiin, terveyspolitiikkaan, kansalaisvelvollisuuteen, koulutuspolitiikkaan, kasvutoimenpiteisiin, ihmisarvoon, ilmastopolitiikkaan, eläkkeisiin, työmarkkinoihin, kulttuuriin ja yrittäjyyteen. Ehdotukset sisältävät ajatuksia suurista uudistuksista sekä konkreettisista ehdotuksista ihmisarvon lisäämisestä sekä kansalaisvelvollisuuden käyttöönotosta.[3]

Lars Løkke Rasmussen erosi liberaalipuolue Venstrestä 40 vuoden jäsenyyden jälkeen ja aloitti keskustelufoorumin Det politiske mødested yhdessä toimittaja Jeppe Søen kanssa. Entinen Venstren jäsen Jakob Engel-Schmidt osallistui projektiin huhtikuusta 2021 alkaen.[3]

Rasmussen ilmoitti perustuslain päivänä 5. kesäkuuta 2021 uuden puolueen perustamisesta. Puolue aloitti kannattajakorttien keräämisen samassa kuussa ja puolue hyväksyttiin syyskuussa 2021. Puolueen vaalikirjain on M. Virallisesti Moderaatit perustettiin seuraavan vuoden perustuslain päivänä 5. kesäkuuta 2022, jolloin Lars Løkke Rasmussen valittiin poliittiseksi johtajaksi. Puolueen ensimmäiset vaalit olivat vuoden 2022 kansankäräjävaalit.[3]

Puolue ei asettanut juurikaan ehdokkaita, joilla oli taustaa muissa puolueissa. Entisistä Venstren edustajista asetettin Lars Løkke Rasmussenin ohella ainoastaan Jakob Engel-Schmidt ja entinen pormestari Henrik Frandsen, jotka kaikki valittiin kansankäräjille. Vielä elo- ja syyskuussa mielipidemittaukset näyttivät vielä hieman kahden prosentin kannatusta ja noin puoluet puolueen äänestäjistä näyttivät olevan entisiä liberaalipuolue Venstren äänestäjiä. Puolueen kannatus kasvoi koko vaalikampanjan ajan ja marraskuussa puolueen rooli näytti olevan keskeinen tulevan hallituksen muodostamisessa. Puolue sai vaaleissa 9,3 % äänistä ja 16 edustajaa, tullen kansankäräjien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Puolueen saavutus oli historiallinen, sillä ainoastaan Edistyspuolue sai ensimmäisissä vaaleissaan suuremman edustuksen kansankäräjille vuonna 1973.[3]

Moderaattien puolueorganisaation ylin päätöksentekoelin on vuosikokous, joka käy poliittista keskustelua ja valitsee puolueen johtajan. Vuosikokousten välillä puolueen johtokunta vastaa puolueen strategiasta ja päivittäisestä johtamisesta. Puolueen johtokuntaan kuuluu 23 jäsentä ja se koostuu poliittisesta johtajasta, 10 vuosikokouksessa valitusta jäsenestä, edustakuntaryhmän edustajasta sekä kymmenestä piirin puheenjohtajasta.[3]

Puolueen johtokunta asettaa vaalitoimikunnan, joka tekee esitykset kymmenen vaalipiirin kärkiehdokkaasta, jotka johtokunta hyväksyy. Puolue on korostanut suoran osallistumisen mahdollisuutta ja jäsenillä on mahdollisuus osallistua, puhua ja äänestää puoluekokouksessa, osallistua jäsenäänestyksiin ja osallistua toimintaan. Puolueen toiminta on järjestetty 10 piiriin. Puolueen hallitus hyväksyy jäsenet. Puolueella ei ole varsinaista nuorisojärjestöä, mutta puolueen jäsenmaksu on alle 25-vuotiaille halvempi.[3]