Mob Rules

Mob Rules on Black Sabbathin kymmenes studioalbumi, joka julkaistiin vuonna 1981. Albumi on ensimmäinen, jolla rumpuja soittaa alkuperäisjäsen Bill Wardin tilalle tullut amerikkalaisrumpali Vinnie Appice.

Mob Rules
Black Sabbath
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  Record Plant, Los Angeles kesällä 1981
 Julkaistu 4. marraskuuta 1981
 Formaatti LP, C-kasetti, CD
 Tuottaja(t) Martin Birch
 Tyylilaji heavy metal[1]
 Kesto 40.25
 Levy-yhtiö Vertigo Records
Warner Bros.
Listasijoitukset

12. (marraskuu 1981)[2]
18. (joulukuu 1981)[3]
29. (1981)[4]
30. (8. joulukuuta 1981)[5]

Black Sabbathin muut julkaisut
Live at Last
1980		 Mob Rules
1981		 Live Evil
1982

Edeltäjänsä Heaven and Hell -albumin tapaan Mob Rules sai hyvän vastaanoton yhtyeen kannattajien ja kriitikoidenkin keskuudessa. Albumin tunnetuimpia kappaleita ovat nimikappale "The Mob Rules", pitkä "The Sign of the Southern Cross" sekä "Voodoo". Albumi on myynyt kultalevyn arvoisesti Pohjois-Amerikassa.[6]

Albumi jäi laulaja Ronnie James Dion ensimmäisen aikakauden viimeiseksi studio-albumiksi kokoonpanon hajottua seuraavana vuonna ja myös rumpali Vinnie Appice erosi Dion mukana yhtyeestä.

Taustaa

Vuoden 1980 lopulla Black Sabbathin amerikkalainen levy-yhtiö Warner Bros. pyysi yhtyeeltä musiikkia tekeillä olevaan Heavy Metal -nimiseen scifi-animaatioelokuvaan.[7] Yhtye (kitaristi Tony Iommi, laulaja Ronnie James Dio, basisti Geezer Butler, uusi rumpali Vinnie Appice sekä taustajäsen, kosketinsoittaja Geoff Nicholls) meni studioon Englannissa Berkshiressä sijaitsevaan Tittenhurst Parkiin, jonka oli aiemmin omistanut tuolloin juuri surmansa saanut John Lennon ja jonka tuolloin omisti Lennonin ex-yhtyetoveri Ringo Starr. Näissä sessioissa nauhoitettiin "The Mob Rules" -kappaleen ensimmäinen versio joka löytyy Heavy Metal -elokuvan soundtrackilta sekä tämän albumin Deluxe Edition-versiolta.[7]

Seuraavana siirtona yhtye päätti ostaa oman studion. Edellisen Heaven and Hell -albumin menestyksen ansiosta Warner Brothers uusi yhtyeen levytyssopimuksen ja antoi heille huomattavan summan rahaa seuraavia levytyksiä varten.[7] Näillä rahoilla yhtye osti studion sekä laitteiston, mutta kun uudessa studiossa ei saatu kunnollista kitara-soundia[7], päätettiin asia hylätä ja niin levytykset siirtyivät Los Angelesiin Record Plant -studioille, jossa albumi tehtiin valmiiksi kesällä 1981 noin kolmen kuukauden aikana.[8]

Albumin sisältö

Nauhoitukset

Kaikki kappaleet on merkitty Iommin, Dion ja Butlerin nimiin. Sanoituksista vastasi edellisen albumin tapaan Ronnie James Dio. Yhtyeen 1970-luvun albumien pääsanoittaja Geezer Butler ei osallistunut sanoittamiseen, kuten Dio kertoo: "Geezer kysyi ennen Mob Rulesin levytystä, että kirjoitathan tämänkin sanat. Vastasin että toki. 'Hyvä', vastasi Geezer. 'Inhoan sanoitusten tekoa', hän jatkoi. Hän oli kyllästynyt, koska Ozzy ei koskaan tajunnut hänen sanoituksiaan!".[7] Butlerin mukaan suuri osa materiaalista kirjoitettiin Heaven and Hell -albumin kiertueen aikana 1980-1981.[8] Sanoitukset ovat pääsääntöisesti tummasävyisiä albumilla ja sen yleisilme on muutenkin raskaampi ja karumpi kuin edellisalbumilla. Tosin Vinnie Appicen mukaantulon myötä rumpusoundi on hieman monipuolisempi verrattuna suoraviivaisempana tunnettuun ex-rumpali Bill Wardiin ja tämän myötä albumiin on tullut hieman "amerikkalaismainen" soundi.

Tuottajana toimi edelleen Martin Birch, joka oli tuottanut myös edellisen albumin. Dion on sanottu ottaneen tällä albumilla enemmän vastuuta studiossa, mikä herätti hieman närää muiden jäsenten joukossa ja tästä alkoivat ongelmat jotka johtivat vajaata vuotta myöhemmin kokoonpanon hajoamiseen.[7][9] Dion mukaan yhtyeen alkuperäisjäsenten (Iommi ja Butler) päätöksentekopolitiikka ja työskentelymetodit poikkesivat hänen vastaavistaan tämän aiheuttaen ristiriitoja[7]. Iommi on todennut Dion olleen hyvin suorapuheinen asioissa kun taas hän ja Butler olivat enemmän hienotunteisempia välttääkseen konflikteja.[9] Uutena jäsenenä rumpali Appice pysyi enemmän taustalla, osoittaen kuitenkin olevansa osaava rumpali.

Kappaleet

Albumin avaa nopeatempoinen ja singlenäkin julkaistu "Turn up the Night". Kappale on tyypillinen, albumin avaava suoraviivainen hard rock-kappale. Kappaleen soolon sisältävä keskiosa on hieman varsinaisia säkeistöjä erilainen. Sitä seuraa keskitempoisesti kulkeva, myös singlenä myöhemmin julkaistu "Voodoo", josta tuli vakionumero yhtyeen konsertteihin.

Pitkä ja eeppinen "The Sign of the Southern Cross" on myös noussut yhdeksi albumin tunnetuimmista kappaleista. Akustisen alkuosan jälkeen kappaleesta muodostuu "jylhän ja majesteetillisen" kompin myötä kulkeva raskastempoinen kappale. Butlerin bassotyöskentely on kuuluvasti esillä kappaleessa: "Pidin kappaleesta, koska siinä pääsin tekemään jotain erilaista. Käytin wah wahia ja muita basso-efektejä. Tykkään kokeilla eri juttuja. Kappaleeseen tuli heti erilainen soundi", kertoi Butler vuonna 2009.[8] Myös Dio piti kappaleesta: "Pidän sen kappaleen tunteesta ja suuruudesta. Tuollaiset kappaleet, joissa on paljon tilaa ja klassisen musiikin lähestymistapa ovat suosikkejani. Siitä tuli hyvä seuraaja 'Heaven and Hell'-kappaleelle".[8]

Instrumentaali "E5150" on pääasiassa Geezer Butlerin bassoefektejä ja ääniefektejä käyttävä äänikollaasi, josta tuli intronauha yhtyeen Dion aikaisten kokoonpanojen konsertteihin. Kappaleen nimi tulee kun sanan "EVIL" (suom. "paha") kirjaimia käännetään roomalaisiksi numeroiksi (E, 5=V, 1=I, 50=L)[10]. Butler on myöhemmin todennut kappaleessa kuuluvan ihmisäänen sanovan "Up the Villa" latinaksi[11]. Tällä viitataan Butlerin kannattamaan jalkapallojoukkueeseen Aston Villaan.

Kuten aiemmin mainittiin, oklokratia-aiheinen[11] albumin nimikappale "The Mob Rules" oli sävelletty alun perin Heavy Metal-sci-fi-animaation soundtrackille. "Laulu toimi heti", kertoi Dio vuonna 2009. "Sen oli helppo samaistua elokuvan kohtaukseen, jossa vallankumouksellinen armeija hyökkää kaupunkiin. Vuosien saatossa siitä on tullut lisäksi klassikon arvoinen, tyypillinen nopea hard rock-biisi."[8] Geezer Butlerin mukaan yhtye piti soundtrackille päätynyttä, elokuva-yhtiön suitsuttamaa Englannissa nauhoitettua demo-versiota albumin versiota parempana: "Demoversio toimi meistäkin paremmin kuin lopullinen albumille tullut versio. Emme saaneet samaa tunnelmaa albumin versiolle."[8] Tuottaja Martin Birch halusi yhtyeen levyttävän albumille uuden version, koska ei halunnut työstää vanhaa nauhoitusta.[7]

Keskitempoisen "Country Girl"-kappaleen sanoitus käsittelee hieman yllättäen maalaisromantiikkaa ja tätä myös kritisoitiin yhtyeen keskuudessa: "Tony oli kehittänyt todella hyvän riffin", kertoi kosketinsoittaja Geoff Nicholls myöhemmin. "Mutta Ronnien sanoituksen myötä kappaleesta tuli mieleen lähinnä olutkellari-laulu".[7]

Albumin kakkospuolen toinen kappale on jami/funk-henkinen, hieman poikkeavalla tahtilajilla kulkeva "Slipping Away", joka sisältää soolossa Butlerin ja Iommin keskinäistä improvisointia. Kappale kuului albumin kiertueen alkuvaiheessa settiin sisältäen Appicen rumpusoolon.

Monivivahteinen "Falling Off the Edge of the World" sisältää hitaan, tunnelmallisen alun jonka jälkeen kappale nopeutuu ja albumin päätöskappale "Over and Over" on hidas, hieman balladimainen kappale. "Over and Over" on albumin ainoa kappale, jota ei koskaan ole soitettu livenä tai kuultu yhtyeen konserteissa ("E5150").

Kansitaide

Albumin kansitaide on muunneltu versio Greg Hildebrantin maalauksesta Dream 1: Crucifiers vuodelta 1971 (tunnetaan myös nimellä Mob Dream), jonka käyttöoikeuden yhtye lisensoi tälle albumille. Albumin kannesta on myös väitetty löytyvän teksti "Kill Ozzy" (suom. "Tappakaa Ozzy"), jossa viitataan yhtyeen entiseen vokalistiin Ozzy Osbourneen[12][11]. Saatuaan potkut Sabbathista Osbourne oli aloittanut menestyksekkään soolouran ja hänestä oli näin tullut kilpailija ex-yhtyeelleen eivätkä välit tuohon aikaan olleet median näkökulmasta muutenkaan lämpimät. Iommi sanoo vuoden 2011 omaelämäkerrassaan kansiteksti-väitettä "täydeksi potaskaksi" ja toteaa hänellä ja Osbournella olleen aina hyvät välit "kaikesta paskanjauhannasta huolimatta"[9]

Albumin julkaisu ja vastaanotto

Mob Rules julkaistiin marraskuussa 1981. Iso-Britanniassa albumi nousi listoilla sijalle 12 ja Yhdysvalloissa sijoitus oli 29. Suomessa albumi nousi top-20:neen, sijalle 18. Singlenä julkaistiin kappaleet "Turn Up the Night" (UK 37., US Mainstream Rock 27.), "The Mob Rules" (UK 46.) ja "Voodoo" (US Mainstream Rock 46.). Albumi on myynyt kultalevyn arvoisesti Pohjois-Amerikassa.[6] Mob Rules sai edellisen albumin tapaan pääosin positiivisen vastaanoton median ja fanien keskuudessa.[9] Tosin amerikkalaisen Rolling Stone-lehden kriitikko haukkui tuoreeltaan arvostelussaan albumin "riffejä köyhiksi ja sanoituksia tyhmiksi ja yleensäkin soittoa huonoksi".[13]

Tämän päivän kriitikot pitävät albumia arvossaan. Allmusic.comin arvostelija antaa albumille neljä tähteä viidestä ja sanoo albumin olevan "viimeinen suuresti arvostettu Black Sabbath-studioalbumi".[14] Sputnik Music- ja Metal Observer-sivustojen kriitikot ovat samoilla linjoilla, vaikkakin toteavat myös myöhemmissä albumeissakin olevan hetkensä.[15][16] Myös internet-kriitikko Mark Prindle kehuu albumia: "Musiikki on loistavaa. Taattua 1980-luvun heviä Dion tahdissa".[17]

Albumin kiertue

Black Sabbath lähti kiertueelle albumin julkaisun jälkeen ja kiersi seuraavan vuoden syksyyn asti pääosin Pohjois-Amerikassa, soittaen kuitenkin muutaman konsertin Britanniassa vuodenvaihteessa 1981-1982. Yhtyettä lämmittelivät muun muassa southern rock -artistit Doc Holliday ja Johnny Van Zant sekä Alvin Leen yhtye kitaristinaan Mick Taylor. "Tuohon aikaan ihmiset eivät olleet niin valikoivia", kommentoi rumpali Vinnie Appice erikoisia lämmittely-yhtyeitä vuonna 2009. "Liput olivat halpoja ja ihmiset nauttivat, ja lisäksi kuulostimme varmasti vielä raskaammilta kevyempien lämmittelijöiden jälkeen".[8] Kiertueen konsertteja nauhoitettiin ja tulevan Live Evil -albumin miksaussessioissa Ronnie James Dion välit Iommin ja Butlerin kanssa kiristyivät lopullisesti, ja tämän seurauksena Dio ja rumpali Vinnie Appice erosivat yhtyeestä.

Kappaleet

Kaikki sanat Dio, kaikki sävellykset Geezer Butler, Ronnie James Dio ja Tony Iommi..

A-puoli
NroNimiKesto
1.Turn Up the Night3.42
2.Voodoo4.32
3.The Sign of the Southern Cross7.46
4.E51502.54
5.The Mob Rules3.14
B-puoli
NroNimiKesto
6.Country Girl4.02
7.Slipping Away3.45
8.Falling Off the Edge of the World5.02
9.Over and Over5.28

Vuoden 2010 Deluxe Edition
Levy 1
NroNimiKesto
1.Turn Up the Night3.42
2.Voodoo4.32
3.The Sign of the Southern Cross7.44
4.E51502.54
5.The Mob Rules3.15
6.Country Girl4.02
7.Slipping Away3.42
8.Falling Off the Edge of the World5.03
9.Over and Over5.28
10.Die Young (Live, 12" Singlen B-puoli) 4.04
11.The Mob Rules (Heavy Metal OMPS/Alkuperäinen demo versio) 3.14
Levy 2
NroNimiKesto
1.E51501.18
2.Neon Knights (Dio, Iommi, Butler, Bill Ward) 4.37
3.N.I.B. (Ozzy Osbourne, Iommi, Butler, Ward) 5.16
4.Children of the Sea (Dio, Iommi, Butler, Ward) 6.07
5.Country Girl3.53
6.Black Sabbath (Osbourne, Iommi, Butler, Ward) 8.24
7.War Pigs (Osbourne, Iommi, Butler, Ward) 7.40
8.Slipping Away3.18
9.Iron Man (Osbourne, Iommi, Butler, Ward) 7.04
10.The Mob Rules3.35
11.Heaven and Hell (Dio, Iommi, Butler, Ward) 14.24
12.Paranoid (Osbourne, Iommi, Butler, Ward) 3.21
13.Voodoo5.45
14.Children of the Grave (Osbourne, Iommi, Butler, Ward) 5.05

2021 Deluxe

Levy 1
  1. Turn Up The Night
  2. Voodoo
  3. The Sign Of The Southern Cross
  4. E5150
  5. The Mob Rules
  6. Country Girl
  7. Slipping Away
  8. Falling Off The Edge Of The World
  9. Over And Over
  10. The Mob Rules
  11. Die Young
  12. The Mob Rules
  13. Country Girl
  14. Slipping Away
  15. The Mob Rules
  16. Voodoo
  17. Intro
  18. Neon Knights
  • kpl. 10 Heavy Metal-elokuvan soundtrack-versio
  • kpl. 11 "Mob Rules" 7" singlen live b-puoli
  • kpl. 12 2021 uusi miksaus
  • kpl. 13-16 Hammersmith Odeon, Lontoo 31.12.1981-2.1.1982
  • kpl. 17-18 Portland Memorial Coliseum, Portland, OR, 22.4.1982

Levy 2
  1. N.I.B.
  2. Children Of The Sea
  3. Voodoo
  4. Black Sabbath
  5. War Pigs
  6. Drum Solo
  7. Iron Man
  8. The Mob Rules
  9. Heaven And Hell
  10. Guitar Solo
  11. Sign Of The Southern Cross/Heaven And Hell – Reprise
  12. Paranoid
  13. Children Of The Grave
  • kpl. 1-13 Portland Memorial Coliseum, Portland, OR, 22.4.1982

Singlejulkaisut
”The Mob Rules” (1981, Vertigo Records (UK))
  • A: The Mob Rules - 3:14
  • B: Die Young (live) - 4:02

UK listasijoitus 46.

”Turn Up the Night” (1982, Vertigo Records (UK), Warner Bros (US))
  • A: Turn Up the Night - 3:42
  • B: Lonely is the Word - 5:51

UK listasijoitus 37., US (Mainstream Rock) 27.

”Voodoo” (1982, Warner Bros (US))
  • A: Voodoo - 4:32

US listasijoitus 46. (Mainstream Rock)

Kokoonpano
ja

Tuotanto
  • Martin Birch – tuottaja ja nauhoitus
  • Eddie De Lena – 1. apulais-äänittäjä
  • Angelo Arcuri – 2. apulais-äänittäjä

Arvostelut

Julkaisuhistoria

Lähteet
  1. Mob Rules by Black Sabbath : Reviews and Ratings - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
  2. Britannian listasijoitus, everyhit.com
  3. Timo Pennanen: Sisältää hitin, sivu 102, Otava 2006
  4. Yhdysvaltain listasijoitus, allmusic.com
  5. Ruotsin listasijoitus, swedishcharts.com
  6. http://www.riaa.com/goldandplatinumdata.php?content_selector=gold-platinum-searchable-database# arkisto Recording Industry Association of America-sivustolla
  7. Garry Sharpe-Young: Never Say Die! 1979-1997, Rockdetector 2003
  8. Mob Rules-albumin vuoden 2010 Deluxe Edition-version kansilehti, Bryan Reesman, 2010
  9. Tony Iommi: Iron Man - My Journey Through Heaven and Hell with Black Sabbath, Da Capo Press, 2011
  10. http://www.dio.net/faq/e5150.html infoa kappaleesta Dio-aiheisella sivustolla
  11. http://www.black-sabbath.com/discography/blacksabbath/mobrules/ albumista Black Sabbath.com-sivustolla
  12. http://www.eeggs.com/items/18516.html infoa kannesta
  13. http://www.rollingstone.com/music/albumreviews/mob-rules-19860219 arvostelu Rolling Stone-lehdessä
  14. http://www.allmusic.com/album/r2008/review arvostelu Allmusic.com-sivustolla
  15. http://www.sputnikmusic.com/review/36003/Black-Sabbath-Mob-Rules/ arvostelu Sputnik Music-sivustolla
  16. http://www.metal-observer.com/articles.php?lid=1&sid=1&id=289 arvostelu Metal Observer-sivustolla
  17. http://www.markprindle.com/blacksaa.htm#mob arvostelu Mark Prindlen sivustolla

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.