Mitteleuropa

Mitteleuropa (saksaa, suom. Keski-Eurooppa) oli termi, joka 1800-luvun lopulta alkaen kuvasi preussilais-saksalaista vaikutuspiiriä Keski- ja Itä-Euroopassa. Termiä käytettiin myös natsi-Saksassa, ja silloin se tarkoitti Saksan ja Neuvostoliiton välissä ollutta pienten valtioiden aluetta.[1] Kyseisten maiden ei-saksalaiset asukkaat näkivät tämän uhkana omalle asemalleen.

Sinisellä merkitty 1800-luvun lopun Mitteleuropa ja sitä laajempi saksalainen kulttuurialue (ääriviiva), jotka käsittivät Saksan, Itävalta-Unkarin, Sveitsin, sekä Kongressi-Puolan ja Venäjälle kuuluneet Baltian kuvernementit.

Laajemmin ymmärrettynä Mitteleuropaan voidaan lukea lisäksi kaikki saksankieliset alueet, jolloin Mitteleuropa muodostaisi Suur-Saksan Ranskan rajalta Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalle. Käytännössä Mitteleuropa-ajattelulla perusteltiin toisten kansojen (esimerkiksi Puolan) alistamista sillä perusteella, että alueen yhteisenä sivistyskielenä oli saksa. Saksankielisen kulttuurialueen nähtiin perustuvan yhteiseen historiaan, kirjallisuuteen ja kulttuuritraditioon. Tosin kulttuurialue ajateltiin vieläkin laajemmaksi ja sisältävän Romanian ja Ukrainan länsiosat.