Mystras

Mystras (kreik. Μυστράς, Μυστρᾶς) tai Mistras (Μιστρᾶς, myös Mistra) oli bysanttilaisaikainen linnoituskaupunki Moreassa eli Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa lähellä antiikin Spartaa. Se oli keskiajalla Peloponnesoksen merkittävin kaupunki ja linnoitus, ja Bysantin valtakunnan viimeinen tukikohta alueella.

Mystras
Μυστράς
Mystraksen raunioita.
Mystraksen raunioita.
Sijainti

Mystras
Koordinaatit 37°04′27″N, 22°21′59″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Spárti, Lakonia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 1249–1834
Huippukausi 1261–1460
Valtakunta Bysantin valtakunta
Alue Morea
Unescon maailmanperintökohde nimellä
Mystraksen arkeologinen alue
Aiheesta muualla

Mystras Commonsissa

Mystras sijaitsee Taÿ́getos-vuoren jyrkässä pohjoisrinteessä Spártin kunnassa noin kuusi kilometriä länteen Spártin kaupungista, lähellä nykyistä Mystráksen kylää.[1] Nykyään Mystras on raunioitunut arkeologinen kohde. Vuodesta 1989 se on Unescon maailmanperintökohde nimellä Mystraksen arkeologinen alue.[2] Alueella toimii Mystraksen arkeologinen museo.

Historia

Mystras syntyi Kreikan frankkivallan aikana vuonna 1249, kun Akhaian prinssi Vilhelm II Villehardouin rakennutti sinne palatsinsa sekä linnoituksen.[1] Paikasta tuli Latinalaiseen keisarikuntaan kuuluneen Akhaian ruhtinaskunnan hallinnollinen keskus. Kaupungin alkuperäinen nimi oli Myzethras eli Myzithras (Μυζηθρᾶς),[3] mikä oli todennäköisesti alueen maat alun perin omistaneen henkilön sukunimi.[4]

Mystraksen raunioita.

Vuonna 1261 latinalaiset luovuttivat Mystraksen ja muita linnoituksia kaakkoisella Peloponnesoksella lunnaina Vilhelm II:sta, joka oli jäänyt Pelagonian taistelussa nikaialaisten vangiksi. Keisari Mikael VIII Palaiologos teki Mystraksesta tämän jälkeen Morean despotaatin pääkaupungin. Mystraksessa hallitsi yleensä Bysantin keisarin poika tai veli. Vilhelm II:n palatsia eli Mystraksen palatsia laajennettiin ja se toimi paitsi despoottien asuinpaikkana ja myös keisareiden toisena asuinpaikkana. Ajan kuluessa Mystras vaurastui, ja linnoituksen ympärille kehittyi suuri kaupunki, sillä lähiseutujen asukkaat hakivat sieltä turvaa slaavien kansainvaelluksilta. Samalla muun muassa antiikin Spartan paikka jäi käytännössä asumattomaksi. Lopulta Mystraksesta tuli Bysantin toiseksi merkittävin kaupunki Konstantinopolin jälkeen, ja siellä oli bysanttilaisella ajalla enimmillään 25 000 asukasta.[1][3][5][6]

Mystras oli myös bysanttilaisen oppineisuuden viimeinen keskus. Uusplatonilainen filosofi Georgios Gemistos Plethon asui kaupungissa kuolemaansa vuonna 1452 asti. Hän perusti sinne filosofisen koulun, johon tuli oppilaita eri puolilta valtakuntaa. Plethon ja muut oppineet vaikuttivat Italian renessanssiin etenkin sen jälkeen, kun monet näistä muuttivat Mystraksen valtauksen jälkeen Firenzeen ja Roomaan. Kaupungissa kukoistivat myös arkkitehtuuri ja taide, mikä näkyy muun muassa sen kirkkojen ja luostareiden seinämaalauksissa.[5][6]

Bysantin viimeinen keisari Konstantinos XI Palaiologos oli ennen hallitsijaksi tuloaan Morean despootti. Hänet kruunattiin keisariksi Mystraksessa vuonna 1448. Morean viimeinen despootti oli Demetrios Palaiologos. Hänen aikanaan kaupunki antautui osmanien hallitsija Mehmed II:lle vuonna 1460. Vuonna 1464 Sigismondo Malatesta onnistui valloittamaan kaupungin, mutta ei linnoitusta. Venetsialaiset valtasivat kaupungin ja linnan vuonna 1687. Tämän jälkeen kaupunki kukoisti jälleen. Siellä oli noin 40 000 asukasta, mikä on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi nykypäivän Spártin kaupungissa. Mystras oli muun muassa paikallisen silkkiteollisuuden keskus.[1][3][5]

Venetsialaiset pitivät Mystrasta vallassaan vuoteen 1715, jolloin se päätyi jälleen osmaneille. Venäläiset polttivat kaupungin vuonna 1770 ja albanialaiset vuonna 1780.[5] Osmanit hallitsivat kaupungissa aina vuonna 1821 alkaneeseen Kreikan vapaussotaan asti. Vapaussodan alettua Mystras oli yksi ensimmäisiä turkkilaisvallan alta vapautettuja linnoituksia. Ibrahim pašša kuitenkin tuhosi kaupunkia vielä vuonna 1825.[5] Mystras hylättiin vuonna 1834 kuningas kuningas Oton annettua määräyksen Spártin kaupungin perustamisesta antiikin Spartan paikalle.[1]

Mystraksen rauniot liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1989.[2] Alueella on suoritettu kunnostuksia 1950-luvulta lähtien,[5] ja osa sen luostareista ja kirkoista on käytössä.

Rakennukset

Mystras muodostaa Kreikassa ainutlaatuisen kokonaisen keskiaikaisen kaupungin raunioalueen linnoineen, palatseineen, kirkkoineen ja luostareineen. Mystraksen alue jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat linna (Kástro), ylempi kaupunki (Chóra) ja alempi kaupunki (Káto Chóra). Alempi kaupunki on ympäröity muureilla. Rakennukset ovat pääosin peräisin 1200–1400-luvuilta. Monet kirkoista on koristeltu seinämaalauksin. Arkeologiselta alueelta tehtyjä löytöjä esittelee alueen yhteydessä toimiva Mystraksen arkeologinen museo.

Yleiskuva
Kaavakuva Mystraksen alueesta.

Mystraksen merkittävimpiä rakennuksia ja rakennelmia ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Alueen nykyinen pääportti (Kýria pýli)
  2. Pyhän Demetrioksen katedraali eli Metropolis (Ágios Dimítrios / Mitrópoli)
  3. Evangelístrian kirkko
  4. Pyhien Theodorosten kirkko (Ágioi Theódoroi)
  5. Vrontóchion luostari ja Odigítrian kirkko
  6. Monemvasián portti
  7. Pyhän Nikolaoksen kirkko (Ágios Nikólaos)
  8. Morean despootin palatsi (Paláti) ja aukio
  9. Náfplion portti
  10. Linnoituksen ylempi portti (Áno pýli)
  11. Hagia Sofian kirkko (Agía Sofía)
  12. Pieni palatsi (Palatáki)
  13. Linna (Kástro)
  14. Mávroporta
  15. Pantánassan luostari
  16. Taksiarkkien kirkko (Ágioi Taxiárches)
  17. Johannes Frangopuloksen talo
  18. Perivléptoksen luostari
  19. Pyhän Georgioksen kirkko (Ágios Geórgios)
  20. Krevataksen talo
  21. Marmará-portti
  22. Pyhän Johanneksen kirkko (Aï Giannáki)
  23. Laskariksen talo
  24. Pyhän Khristoforoksen kirkko (Ágios Christóforos)
  25. Raunioita
  26. Pyhän Kyriaken kirkko (Agía Kyriakí)

Linnoitteet ja palatsit
Mystraksen linna ja muureja.
Mystraksen palatsi.

Mystraksen linna

Mystraksen linna (Kástro) oli Vilhelm II Villehardouin'n frankkivallan aikana vuonna 1249 rakennuttama. Myöhemmin sitä käyttivät bysanttilaiset ja sitten osmanit.[7][8] Linna sijaitsee Mystraksen 621 metriä korkean linnavuoren huipulla.[6]

Kaupunginmuurit

Mystraksen kaupunginmuurit rakennettiin myöhäisbysanttilaisella kaudella. Ne ympäröivät linnaa erityisesti sen haavoittuvaiselta luoteis-, pohjois- ja itäpuolelta, ja niitä oli vahvistettu korkeilla, suorakulmionmuotoisilla torneilla.[7] Muureja oli kahdessa tasossa. Ylempi muuri alkaa linnan länsipuolelta ja kiertää sen pohjoispuolella palatsin alueen ja itäpuolella Pantánassan luostarin. Alempi muuri alkaa kaupungin luoteisosassa ja kiertää Vrontóchion luostarin ja seuraa kukkulan rinnettä Perivléptoksen luostarille.[8]

Mystraksen palatsi

Mystraksen palatsi (Paláti) eli Kantakuzenos- ja Palaiologos-sukujen palatsi on rakennettu 1200- ja 1400-lukujen välisenä aikana. Se on suuri L-kirjaimen muotoinen rakennuskokonaisuus, johon kuuluu useita eri aikoina ja eri tarkoituksiin tehtyjä rakennuksia.[7][9] Palatsia on kunnostettu pitkään. Se on ainoa bysanttilainen palatsi, joka on säilynyt nykyaikaan kokonaisuudessaan.[10]

Kirkot ja luostarit

Pyhän Demetrioksen katedraali

Metropolis eli Pyhän Demetrioksen katedraali.

Pyhälle Demetriokselle omistettu kirkko oli Mystraksen katedraali (Mitrópoli eli Metropolis), toisin sanoen piispanistuin. Kirkko edustaa Mystraksen kirkoille tyypillistä sekatyyliä. Alaosassaan se on kolmilaivainen basilika, jossa on nartheks ja kellotorni. Tämä osa rakennettiin 1200-luvulla. Basilikan päällä on risti-neliössä -mallinen kupoleilla varustettu kirkko, joka lisättiin 1400-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Basilika on koristeltu seinämaalauksilla, jotka on tehty noin 1270–1280 sekä 1300-luvun alkupuolella, kun taas yläosan maalaukset ovat sen rakentamisajalta 1400-luvulta.[7] Osmanivallan aikana katedraalin viereen rakennettiin kaksikerroksiset rakennukset, jotka toimivat piispan palatsina.[6][11] Arkeologinen museo toimii nykyisin näissä rakennuksissa.

Evangelístrian kirkko

Evangelístrian kirkko on omistettu Neitsyt Marian ilmestykselle. Kirkko on ristinmuotoinen ja varustettu kupolilla. Se on koristeltu seinämaalauksilla 1400-luvulla.[7]

Hagia Sofian kirkko

Hagia Sofian kirkko eli Pyhälle Viisaudelle omistettu kirkko rakennettiin 1300-luvun puolessa välissä. Kirkko on ristinmuotoinen ja varustettu kupolilla, sivukappeleilla ja kellotornilla. Kirkossa on säilynyt huomattavia seinämaalauksia.[7]

Vrontóchion luostari ja Odigítrian kirkko

Vrontóchion eli Brontokhionin luostarin pääkirkko eli katholikon on Odigítrian (Hodegetrian) kirkko eli Neitsyt Maria ”Tiennäyttäjälle” omistettu kirkko, joka rakennettiin vuonna 1310. Myös se edustaa sekatyyliä, ja siinä on nartheks ja erillisiä kappeleita. Kirkko on koristeltu konstantinopolilaisesta tyylistä vaikutteita saaneilla seinämaalauksilla, jotka ovat noin vuosilta 1312–1322.[7]

Pantánassan luostari

Pantánassan luostari.

Pantánassan luostari oli omistettu Neitsyt Marialle ”Kaiken kuningattarelle”. Luostarin katholikon yhdistelee eri tyylejä. Siinä on portiikit ja kellotorni. Luostari on koristeltu seinämaalauksin. Alkuperäisiä noin vuonna 1430 tehtyjä maalauksia on säilynyt yläkerrassa ja kirkossa, kun taas alakerran maalaukset ovat 1700-luvulta.[7] Luostari on edelleen käytössä nunnaluostarina.

Perivléptoksen luostari

Perivléptoksen eli Peribleptoksen luostari oli omistettu ”Arvossapidetylle” Neitsyt Marialle. Sen katholikon on ristinmuotoinen ja siinä on kupoli. Kirkko on koristeltu seinämaalauksin, jotka ovat noin vuosilta 1350–1375.[7]

Pyhien Theodorosten kirkko

Pyhille Theodoroksille omistettu kirkko rakennettiin noin vuosina 1290–1295. Kirkko on kahdeksankulmainen, ja siihen on myöhemmin lisätty kappeleita. Kirkko on koristeltu seinämaalauksilla 1200-luvun lopulla.[7]

Pyhän Nikolaoksen kirkko

Pyhälle Nikolaokselle omistettu kirkko rakennettiin muita kirkkoja myöhemmin, vasta osmanivallan aikana 1600-luvulla. Kirkko on ristinmuotoinen ja varustettu kupolilla ja nartheksilla.[12]

Muut rakennukset
Mystraksen talojen raunioita.

Mystraksen asuintaloissa oli yleensä kahdesta kolmeen kerrosta. Alinta kerrosta käytettiin varastotilana, keittiönä ja eläinsuojana. Ylemmät kerrokset olivat asuinkäytössä. Joissakin taloissa on lisäsiipiä, torneja ja lisärakennuksia. Hienoimmat talot ovat suuria kartanoita. Merkittäviin kartanoihin kuuluvat muun muassa niin kutsutut Frangopuloksen ja Laskariksen talot sekä nimellä Pieni palatsi (Palatáki) tunnettu talo.[7][13] Yksityistaloja ei ole juurikaan kunnostettu.

Lähteet
  1. Archaeological site of Mistras: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 28.11.2016.
  2. Archaeological Site of Mystras UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.11.2016.
  3. Byzantine City of Mystras Matt Barrett's Travel Guides. Viitattu 28.11.2016.
  4. History of Mystras mystrasinn.gr. Arkistoitu 28.11.2016. Viitattu 28.11.2016.
  5. Hellander, Paul: Greece, s. 197. Lonely Planet, 2008. ISBN 1741046564. Teoksen verkkoversio.
  6. Miller, Korina: Greece, s. 203. Lonely Planet, 2010. ISBN 1742203426. Teoksen verkkoversio.
  7. Archaeological site of Mistras: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 28.11.2016.
  8. Η ακρόπολη και η οχύρωση της καστροπολιτείας του Μυστρά Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 28.11.2016.
  9. Συγκρότημα Παλατιών Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 28.11.2016.
  10. Ζωντανεύει το παλάτι των Παλαιολόγων Ελευθεροτυπία. 18.6.2011. Viitattu 28.11.2016.
  11. Ναός του Αγίου Δημητρίου Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 28.11.2016.
  12. Άγιος Νικόλαος Μυστρά Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 28.11.2016.
  13. Οι οικίες του Μυστρά Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 28.11.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.