Mistelikukastaja

Mistelikukastaja (Dicaeum hirundinaceum) on Oseaniassa esiintyvä varpuslintu, joka on sopeutunut elämään mistelien kanssa.

Mistelikukastaja
Mistelikukastajakoiras
Mistelikukastajakoiras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kukastajat Dicaeidae
Suku: Kukastajat Dicaeum
Laji: hirundinaceum
Kaksiosainen nimi

Dicaeum hirundinaceum
(Shaw, 1792)

Katso myös

  Mistelikukastaja Wikispeciesissä
  Mistelikukastaja Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on noin 10 cm ja paino 9 g. Koiras ja naaras ovat erinäköisiä: koiraan rinta on punainen, selkä sinimusta, alaperä punainen ja vaalean vatsan keskellä on musta juova. Naaras on tummanharmaa ja sen alaperässä on vähemmän punaista. George Shaw kuvaili holotyypin Uudesta Hollannista eli Australiasta vuonna 1792.

Esiintyminen

Mistelikukastajat elävät lähes kaikkialla Australian mantereella, Papua-Uudessa-Guineassa ja itäisessä Indonesiassa. Se on täysin riippuvainen mistelien esiintymisestä. Lajin elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja siitä tunnetaan neljä alalajia. Pesimäajan ulkopuolella se vaeltelee ravinnon perässä.

Elinympäristö

Pensaikot, metsät ja puutarhat.

Lisääntyminen

Pesintä tapahtuu syyskuusta maaliskuulle. Naaras rakentaa oksasta riippuvan, päärynänmuotoisen pesän kasvikuiduista ja hämähäkin seiteistä. Pesän kulkuaukko on sivulla. Naaras munii tavallisesti kolme munaa, joita se hautoo yksin. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän noin 15 päivän ikäisinä.

Ravinto

Mistelikukastaja elää läheistä yhteiseloa mistelien kanssa, joita Australiassa tavataan noin 60 lajia. Se syö mistelien marjoja, jotka kulkevat nopeasti sen surkastuneen vatsalaukun läpi, missä marjan mehukas ja runsassokerinen malto imeytyy suoleen. Siemen kulkeutuu kloaakkiin puolessa tunnissa ja lintu ulostaa sen usein puun tai pensaan oksalle, johon misteli juurtuu. Linnut syövät myös hyönteisiä, mettä ja siitepölyä, ja poikasia ruokitaan aluksi vain valkuaispitoisilla hyönteisillä.

Lähteet

  • Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
  • Birds in Backyards (englanniksi)
  • IBC (englanniksi)

Viitteet

  1. BirdLife International: Dicaeum hirundinaceum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.1.2023. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.