Miskolc

Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan kaupungissa asui 185 387 ihmistä, joista 95,7 prosenttia oli etniseltä taustaltaan unkarilaisia, 2,2 prosenttia romaneja, 0,3 prosenttia slovakkeja, 0,3 prosenttia saksalaisia, 0,1 prosenttia kreikkalaisia ja 4,1 prosenttia muita. Kaupungissa oli 73 508 asuntoa, keskimäärin 310,56 neliökilometriä kohden.[1]

Avasin goottilaistyylisen kalvinistikirkon kellotorni.

Arkeologisten löytöjen perusteella Miskolcin alue on ollut asuttu jo muinaisista ajoista lähtien. Yli 70 000 vuoden takaiset löydöt neoliittiselta kaudelta osoittavat, että alue on yksi Euroopan kauimmin asutuista alueista. Ensimmäisiä asukkaita, joista on tietoa, oli kelttiläinen Kotinus-heimo. Paikka sai nimensä Miskóc-heimon nimestä, ja ensimmäinen kirjallinen maininta paikan nimestä löytyy 1200-luvun alusta. Miskóc-heimo menetti alueen vuonna 1312 tuettuaan Máté Csákin vastarintaa kuningas Kaarle I:stä vastaan.

Unkarin kuningas Ludvig I nimesi Miskolcin kaupungiksi vuonna 1365 ja antoi määräyksen kunnostaa läheinen Diósgyőrin linna. Kuninkaan omistuksessa vuoteen 1848 asti pysynyt Miskolc alkoi kehittyä nopeasti. Kaupungin kehitys pysähtyi, kun se joutui turkkilaisten valtaan. Nämä sytyttivät kaupungissa tuhoisan tulipalon vuonna 1544 ja keräsivät siltä veroja vuoteen 1687 asti, jolloin kaupunki vapautettiin.

1700-luvun alun itsenäisyyssodan aikana Ferenc II Rákóczin hallitus teki Miskolcista armeijan tärkeimmän tukikohdan. Vuonna 1706 itävaltalaiset hyökkäsivät kaupunkiin ryöstellen ja sytyttäen sen lopulta palamaan. Seuraava vastoinkäyminen tapahtui vuonna 1711, jolloin koleraepidemia vaati uhrikseen puolet kaupungin asukkaista. Tämän jälkeen Miskolc alkoi taas kehittyä voimakkaasti. Borsodin linnalääni päätti sijoittaa vuonna 1724 uuden läänintalon Miskolciin, koska siellä oli paljon asukkaita ja se sijaitsi keskeisellä paikalla. 1700- ja 1800-luvuilla rakennettiin kaupungin tärkeimmät rakennukset, kuten kaupungintalo, uusi läänintalo, teatteri (joka on Unkarin nykyisen alueen vanhin kivestä rakennettu teatteri), synagoga sekä monia kouluja ja kirkkoja. Koettelemuksilta ei kuitenkaan säästytty: 1873 puhkesi jälleen koleraepidemia, ja 1878 valtava tulva vaati satoja uhreja. Tulva tuhosi myös monia rakennuksia, joiden tilalle rakennettiin uusia, entistä komeampia.

Ensimmäinen maailmansota ei suoranaisesti vaikuttanut kaupunkiin, mutta moni miskolcilainen kaatui rintamalla tai kuoli kulkutauteihin. Trianonin rauhansopimuksen jälkeen Miskolcin piti ottaa Slovakialle luovutetun Košicen (unk. Kassa) tehtävä alueellisena keskuksena. Valmistauduttaessa toiseen maailmansotaan Miskolcista tuli Unkarin tärkein raskaan teollisuuden keskus. Sodan loppuvaiheet koettelivat Miskolcia raskaasti.

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä teollisuuskaupunki Miskolciin liitettiin monia lähialueen taajamia, ja se nousi Debrecenin ohitse Unkarin toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. 1990-luvun alun muutokset Euroopassa merkitsivät Miskolcin raskaalle teollisuudelle rappeutumista. Debrecenistä tuli jälleen Unkarin toiseksi suurin kaupunki, ja Nyíregyházasta tuli toinen merkittävä alueellinen keskus Pohjois-Unkariin.

Miskolcissa toimii 45 bussi- ja kaksi raitiovaunulinjaa. Ensimmäinen raitiovaunu aloitti liikennöinnin vuonna 1897 ja ensimmäinen bussi vuonna 1903. Miskolcin ja Lillafüredin välillä kulkee pieni vuoristojuna, joka on nykyisin merkittävä lähinnä turismin kannalta. Kaupungissa on pieni lentokenttä, mutta siellä ei ole henkilöliikennettä.

• Miskolcin kansallisteatteri
• Akropolisz-ulkoilmateatteri (Miskolctapolcan kaupunginosassa)
• Csodamalom-nukketeatteri
• Ottó Herman -museo
• Miskolcin kansainvälinen oopperafestivaali (kesäisin)
• Diósgyőrin linnafestivaali lapsille (toukokuussa)

Turistin kannalta kiinnostavimpia paikkoja Miskolcissa ovat Miskolctapolca (eli Tapolca), Lillafüred ja Felsőhámor. Tapolcassa on suuri, hieno puisto, jossa on kuuluisa luolakylpylä sekä lampi, jossa voi soudella. Lillafüred ja Felsőhámor ovat taajamia Bükk-vuoristossa Miskolcin laidalla.

Miskolcin kansallisteatteri sekä Ottó Herman -museo ovat myös turistin kannalta kiinnostavia.

Muita nähtävyyksiä:

• Széchenyi utca (kävelykatu, jossa on 1800-luvun rakennuksia)
• Avasin goottilainen kirkko
• Avasin näköalapaikka ja Miskolc-Avasin televisiotorni
• Minoriittikirkko ja sankareiden aukio
• Deszkatemplom
• Uniaattien kirkko sekä kirkkomuseo, jossa on mm. Keski-Euroopan suurin ikonostaasi
• Kós-talo vuodelta 1931, joka edustaa kansanomaista jugend-tyyliä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miskolc Wikimedia Commonsissa

• Kaupungin virallinen kotisivu (unkariksi) (englanniksi) (saksaksi)