Misi

Kemijärven rautatie Misi–Rovaniemen ja Kemijärven välisen rautatien piirtolinja raivattiin vuonna 1924, ja kesällä 1927 käynnistettiin radanrakennustyöt. 13. tammikuuta 1932 topparoikka ylitti Misijoen.

Misin asema vihittiin heinänteon aikaan kesällä 1934. Misin asema on ollut tärkeä junien kohtaus ja risteyspaikka sivuraiteineen. Asema on ollut keskeinen puutavaran lastaus- ja purkauspaikkana puhumattakaan rahti-, henkilö- ja sotilaskuljetuksista. Sivuraide Raajärven kaivokselle oli tarpeellinen malmin kuljetuksessa. Saksalaiset pitivät Misiä tukikohtanaan vuosina 1941–1944, joten Misin asema oli heille todella tärkeä myös läpikulkuliikenteen osalta.

Heikki Rajamäki perusti Misiin ensimmäisen kaupan vuonna 1930.

Yhdistystoiminta käynnistyi 22. maaliskuuta 1935, jolloin perustettiin Misin maamiesseura (nykyinen Kyläseura). Puheenjohtajaksi valittiin Heikki Rajamäki ja naistoimikunnan puheenjohtajaksi Elsa Kontio. Samana päivänä laskettiin peruskivi ompeluseuratoiminnalle, joka jatkuu vieläkin "Kahvi-illan" nimikkeellä. Tieyhteys Misiin parani, kun Kemijärventiestä rakennettiin pistotie Misiin vuonna 1937. Samana vuonna kylien niityille hankittiin hevosvetoiset niitto- ja haravakoneet.

Saksalaisten itärintama alkoi murtua vuonna 1944, venäläisten sotarintama lähestyi ja saksalaisten perääntymisvaihe alkoi. Silloinen asemapäällikkö Honkasilta sai soiton Misin asemalle 13. syyskuuta 1944 (asemalla oli kylän ainoa puhelin) kylän evakuoinnista. Kaikkien oli kerättävä tavaransa ja eläimensä, sekä oltava asemalla vielä samana päivänä, mikäli mielivät pelastua. Evakkoon lähtijät olivat ajoissa asemalla, mutta junan lähtö viivästyi kaksi vuorokautta veturin puuttumisen takia. Vihdoin päästiin matkaan ja evakkolaisista misiläiset sijoitettiin Ruotsin Jörniin ja Byskeen. Köyryläiset sijoitettiin myös Ruotsin Hammarkkiin ja misijärviläiset Ähtävälle Suomeen.

Sodan loputtua vuonna 1945 alkoi jälleenrakentamisen aika. Uusia taloja rakennettiin ja saksalaisilta tuhoamatta jääneitä taloja korjattiin talkoovoimin ja yhteishenki oli voimakasta. Samana vuonna (1945) kylä sai postiaseman ja Lapinmaa perusti osuuskaupan. Puhelinkeskus saatiin vuonna 1948, ja näin kyläläiset saattoivat puhua "lankoja" pitkin. Yksityisyritteliäisyys käynnistyi, kun Sylvi Närhi perusti vuonna 1949 vähittäismyymälän ja samana vuonna Arvo Kontio ja veljekset Antero ja Akseli Närhi aloittivat kenttäsirkkeli- ja leveranssi-urakoinnit, joka myös työllisti paikkakuntalaisia. Postiauto alkoi kulkea Rovaniemen ja Misin väliä vuonna 1950.

Misin väkiluku kasvoi ja lapsia varten tarvittiin oma opinahjo, koulu, joka valmistui 1951. Ennen omaa koulua lapset olivat saaneet opetusta väliaikaisissa tiloissa. Pitkäaikaisena johtajaopettajana toimi Matti Ruismäki vuodesta 1948 vuoteen 1986. Ruismäelle kertyi 38 opetusvuotta, ja parhaimmillaan oppilaiden lukumäärä koululla oli 117.

Sähkövalot saatiin kylälle vuonna 1955 sopivasti Martti Kontion 50-vuotispäivän kunniaksi, jolloin syntymäpäiväkahvit juotiin ensimmäisten sähkövalojen loisteessa. Misin uudelle voimakkaalle kehityskaudelle antoi sysäyksen kaivostoiminnan käynnistyminen Kärväsvaarassa, ja hieman myöhemmin myös Raajärven kaivos aloitti toimintansa. Maantie Kärväsvaaraan valmistui toukokuussa vuonna 1958 ja Raajärvelle vuonna 1962. Malmin kuljetus vaati uuden tukevamman kiskotuksen, mikä taas merkitsi lisää työpaikkoja kyläläisille. Noihin aikoihin Misissä olikin hyvä työllisyystilanne.

Virkistys-, kalastus- ja harrastustoiminta elvytettiin perustamalla kylälle Misin Kalastus- ja Metsästysseura 16. toukokuuta 1962. Puheenjohtajaksi valittiin Matti Ruismäki ja sihteeriksi Martti Kontio. Maidon kuljetus meijereihin käynnistyi vuonna 1962, ja maitoa kerättiin parhaimmillaan 20 tilalta. Linja-autojen päivittäinen vuoroliikenne käynnistyi vuonna 1963. Ensimmäinen televisio tuli Misiin vuonna 1964 Mikko Kontion taloon, jossa joukolla katseltiin Innsbruckin talviolympialaisia.

Nämä olivat hyviä aikoja Misin kylälle, mutta tummia pilviä alkoi kertyä taivaalle. Kaivosyhtiö vähensi Kärväsvaaran kaivoksen toimintaa, mikä merkitsi monille misiläisille työn loppumista ja sen myötä toimeentulohuolia. Kaivoksen toiminta loppui täysin vuonna 1966, ja ensimmäiset misiläiset lähtivät Ruotsiin työn perään elokuussa 1968 yhdessä samaan aikaan Pohjois-Suomessa tapahtuneen suuren muuttoaallon mukana. Suurin osa misiläisistä lähti Motalaan Electroluxin jääkaappitehtaalle. Jotkut ovat jääneet sinne pysyvästi, toiset taas ovat palanneet juurilleen.

Kun Kärväsvaaran lakkauttamisesta oli juuri päästy toipumaan, kohtasi uusi isku kyläläisiä – myös Raajärvi aiottiin lakkauttaa. Viimeiset malmijunat lähetettiin matkaan Raajärveltä vuonna 1975. Kaivostyöläisillä oli edessä muuttomatka, osalla Kolariin, osalla Rautavaaralle, ja osa meni Raahen Rautaruukkiin. Kaivostoimintojen loputtua työmahdollisuudet Misin seudulla ovat lähes olemattomat. Työikäiset käyvät ansiotyössä Rovaniemellä ja Rovaseudulla.

Kylätoimikunta perustettiin 19. joulukuuta 1984. Puheenjohtajaksi valittiin Kauko Honkasilta, joka on ollut yksi pitkän linjan toimihenkilö kaikilla saroilla. Samana vuonna (1984) Lapinmaa lakkautti kauppatoiminnan ja vuonna 1986 lopetti Sylvi Närhi K-kaupan. Näin ollen kyläläiset joutuivat turvautumaan kauppa-autoon, kunnes rohkeana Sakari Laitinen perusti "Sakun puotin" 12. heinäkuuta 1988. Sittemmin senkin toiminta lopetettiin. Misin kansakoulu lakkautettiin 1993, minkä seurauksena paikkakunnan kouluikäiset kuljetetaan koulutaksilla Vikajärvelle, mihin on matkaa 25 kilometriä suuntaansa.

Kyläläiset perustivat vuonna 1998 yhdistyksen Misi Arctic Life ry. Yhdistyksen tavoitteena on kylän kehittäminen, paikkakuntalaisten henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä työtilaisuuksia edistävän toiminnan tukeminen. Vuonna 1999 käynnistyi Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämä 9 kuukautta kestävä luontomatkailuyrittäjäkoulutus.