Mirja Kuivaniemi

Kuivaniemen isä oli Eino Julius Kiviniemi ja äiti Katri Sylvia (Sylvi) o.s. Kangasjärvi. Hän on koulutukseltaan merkonomi ja asui aikoinaan jonkin aikaa Ruotsissa, sitten Kuoreveden Hallissa, Hämeenlinnassa, Ilmajoella ja vuodesta 1964 lähtien Seinäjoella.

Kuivaniemi toimi pitkään asianajajien sihteerinä eri asianajotoimistoissa. Määrätietoisen kirjoittamisen hän aloitti 1980-luvun alussa ja vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 1996 lähtien. Hän on julkaissut romaaneja, näytelmiä, novellikokoelmia ja nuortenkirjoja sekä yhden runokokoelman. Kirjailijantyön ohella Kuivaniemi on silti toiminut kolumnistina, toimittajana sekä kriitikkona. 1980-luvulla hän oli useita vuosia kulttuurilehti Lakeuden Kutsun toimituskunnan jäsen, 1984–2002, 2006–2010 ja satunnaisesti 2011 sanomalehti Ilkan kulttuuriavustaja: muun muassa kolumnit sekä kirja- ja teatteriarvostelut. 2003–2006 ja 2008 Ortodoksiviesti -lehden kirjallisuuskriitikko.

• Heinäsirkat. Näytelmä. 1981.
• Akka katees. Näytelmä. 1982.
• Älä itke äiti. Näytelmä. 1983.
• Lapsuus kuin sadekuuro. TV-runoelma.
• Neitoperho. Esikoisromaani. 1984.
• Pekka Niemisen kesä. Romaani. 1985.
• Tyttö ikkunan takana. Romaani.1986.
• Verestä kudottu verkko. Romaani. 1988.
• Punainen suru. Romaani. 1989. (Ilmestynyt myös äänikirjana)
• Lasillinen Saint Amouria. Runoja. 1991.
• Salaperäiset kirjeet. Nuortenromaani. 1991. (Ilmestynyt myös äänikirjana)
• Hyvä aviomies. Novelleja. 1992.
• Mikset sä vastaa? Nuortenromaani. 1993.
• Jää hyvästi, Dublin. Romaani. 1994.
• Ihmisten lainaajat. Novelleja. 1996.
• Pojat ja pankkiryöstäjä. Nuortenromaani. 1999 (yhdessä Hellevi Salmisen kanssa).
• Puhumattomien Naiset. Monologi. 1997.
• Hinta. Romaani. 2004.
• Virta. Romaani. 2007.
• Sudenkuopat. Novelleja. 2009.
• Siantappajat. Romaani. 2014

Kuivaniemi on yksi kirjoittajista muun muassa seuraavissa teoksissa:

• Kirjailijakuvia 2. 1983.
• Suomalaisia Kirjailijakuvia. 1987.
• Väkivallasta vapaaksi (toim.) 1996.

Kuivaniemi on osallistunut muun muassa seuraaviin antologioihin:

• Pännä. 1969.
• Jokivarsilta. 1972.
• Asemalaiturilla minusta pusertui kaikki. 1976.
• Runo Pohjanmaalla. 1977.
• Viisi näytelmää. 1981.
• Asuinpaikkana maisema. 1981.
• Eteläpohjalaisia pienoisnäytelmiä. 1982.
• Näytelmärengas. 1983.
• Rakkauden kirjo. 1989.
• Kitisen kontio. 1989.
• Kirjailija-antologia. Äänikirja. 1990.
• Ajatus on lahja. 1992.
• Ilossa elämän siivet. Lahden runomaraton. 1993.
• Runon vuoksi. 1997.
• Kotiutua - Att göra sig hemmastad. 1998.
• Suon syvä syli. 1999.
• Runua ja tarinoota krannilta. Kirjoituskokoelma 2002.
• Lakeuden taivaan alla. Valokuvia ja runoja. 2006.
• Lähde. Monitaiteellinen teos. 2009.

• Vaasan läänin taidepalkinto. 1985.
• Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinto. 1989.
• Artturi Leinosen palkinto. 1996.
• Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto. 2005

Kuivaniemi on lisäksi saanut useita palkintoja kirjoituskilpailuissa.

• Suomen Kirjailijaliitto 1985 -
• Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, asiakasjäsen.
• Pohjanmaan Kirjailijat ry:n kunniajäsen, sihteerinä usean vuoden ajan 1970-luvulla.
• Suomen Maakuntakirjailijat ry:n kunniajäsen, johtokunnan jäsen 1987-1993.
• Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1995-1997.
• Pohjanmaan taidetoimikunnan varapuheenjohtaja 1995-1997, puheenjohtaja 1998-2000.
• Suomen arvostelijain liitto.

• Mirja Kuivaniemi. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. 7.3.2012. Arkistoitu 17.8.2015. Viitattu 29.10.2012.
• Mirja Kuivaniemi Tammi. Viitattu 28.10.2020.
• Kuivaniemi, Mirja Kirjasampo. Viitattu 28.10.2020.

• Tihinen, Anne: Mirja Kuivaniemen Neitoperhon ja Eira Pättikankaan Olkileijona murisee -teoksen eteläpohjalaisesta murteesta. Pro gradu -työ. Oulu: Oulun yliopisto, 2006.
• Sunnuntaivieraana Mirja Kuivaniemi – Mirja Kuivaniemen suosikkilista Seinäjoen kaupunginkirjasto. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 28.10.2020.