Minskin kuvernementti

Minskin kuvernementti (ven. Ми́нская губе́рния, Minskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Valko-Venäjän SNT:n hallinnollinen alue vuosina 1793–1921. Se muodostettiin Puolan toisen jaon jälkeen seudun siirryttyä Venäjän keisarikunnan hallintaan Puola-Liettualta. Kuvernementin rajat ja siihen kuuluvat kihlakunnat muuttuivat vuosien kuluessa useasti.

Minskin kuvernementin kartta ja kihlakuntajako vuonna 1800.
Minskin kuvernementti (kartan oikeassa alaosassa) naapurialueineen 1902.
Minskin kuvernementti
Минская губерния

Vaakuna

Minskin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Valtio Venäjä
Perustettu 1793
Lakkautettu 1921
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Minsk
Pinta-ala  (80 152,3 neliövirstaa) 91 218,3 km²
Väkiluku (1897) 2 147 621
Kielet valkovenäjä, venäjä

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Minskin kuvernementin asukasluku oli 2 147 621 henkeä ja pinta-ala 80 152,3 neliövirstaa eli 91 218,3 neliökilometriä.[1]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Minsk, suuria kihlakuntakaupunkeja olivat Babruisk ja Pinsk. Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:[1][2]

Minskin kuvernementin kihlakunnat 1897[1]
KihlakuntaPinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)		AsukaslukuHallintokeskus
Minskin kihlakunta&&&&&&&&&&&04580.03000004 580,3&&&&&&&&&0277149.&&&&00277 149Minsk (90 912 as.)
Bobruiskin kihlakunta&&&&&&&&&&010721.010000010 721,1&&&&&&&&&0255935.&&&&00255 935Bobruisk (Babruisk, 34 336 as.)
Borisovin kihlakunta&&&&&&&&&&&08904.09000008 904,9&&&&&&&&&0238231.&&&&00238 231Borisov (Borisau, 15 063 as.)
Igumenin kihlakunta&&&&&&&&&&&08843.03000008 843,3&&&&&&&&&0234792.&&&&00234 792Igumen (Tšerven, 4 573 as.)
Mozyrin kihlakunta&&&&&&&&&&014196.&&&&0014 196,0&&&&&&&&&0181161.&&&&00181 161Mozyr (Mazyr, 8 076 as.)
Novogrudokin kihlakunta&&&&&&&&&&&04538.09000004 538,9&&&&&&&&&0247320.&&&&00247 320Novogrudok (Navahrudak, 7 887 as.)
Pinskin kihlakunta&&&&&&&&&&010427.050000010 427,5&&&&&&&&&0230763.&&&&00230 763Pinsk (28 368 as.)
Retšitsan kihlakunta&&&&&&&&&&011087.050000011 087,5&&&&&&&&&0221771.&&&&00221 771Retšitsa (Retšytsa, 9 280 as.)
Slutskin kihlakunta&&&&&&&&&&&06852.08000006 852,8&&&&&&&&&0260499.&&&&00260 499Slutsk (14 349 as.)

Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: valkovenäläiset 76,0%, juutalaiset 16,0%, (iso)venäläiset 3,9%, puolalaiset 3,0%, ukrainalaiset 0,5%, tataarit 0,2%, saksalaiset 0,2%, latvialaiset 0,1% ja muut 0,1%.[3]

Lähteet
  1. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
  2. Minskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907.. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
  3. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.