Minna Palmroth
Minna Maria Emilia Palmroth (s. 1975 Sahalahti[2][3]) on suomalainen avaruusfyysikko ja filosofian tohtori, joka toimii Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professorina.[4][2][1][5] Hän on voittanut arvostettua Euroopan tiedeneuvoston (ERC) rahoitusta johtamilleen tutkimushankkeille.[3][1]
Minna Palmroth | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1975 (ikä 47–48) Sahalahti |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | laskennallisen avaruusfysiikan professori |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FM 1999, FT 2003) |
Instituutti | Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos |
Tutkimusalue | Geotieteet |
Tunnetut työt | Vlasiator-avaruussään ennustemalli[1] |
Palkinnot | Väisälän palkinto (2016), Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Teknillisten tieteiden akatemian jäsen |
Aiheesta muualla | |
Minna Palmroth Tuhat-tutkimusportaalissa | |
Palmroth tuli ylioppilaaksi Kangasalta. Hän valmistui Helsingin yliopistosta fyysikoksi (FM 1999) ja edelleen filosofian tohtoriksi fysiikka pääaineenaan (FT 2003).[3] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (2003) käsitteli aurinkotuulen eli auringosta peräisin olevan hiukkassuihkun vuorovaikutusta maapallon magnetosfäärin kanssa havaintoaineistojen ja maailmanlaajuisen magnetohydrodynaamisen simulaation pohjalta. Tutkimustyö oli otsikoitu Solar wind : magnetosphere interaction as determined by observations and a global MHD simulation.[6]
Työurallaan Palmroth on työskennellyt erityisesti Ilmatieteen laitoksella. Hän oli laitoksen väitöskirjatyöntekijä (1999–2003) ja väiteltyään postdoc-tutkija (2003–2005), jolloin hän vuonna 2004 vieraili Yhdysvaltain Boulderissa sijaitsevassa National Center for Atmospheric Researchissä (NCAR). Sitten hän oli Suomen Akatemian rahoittama postdoc-tutkija (2005–2008), jonka jälkeen Suomen Akatemian ja Ilmatieteen laitoksen akatemiatutkija (2008–2013). Hän sai johdettavakseen Ilmatieteen laitoksen Maata havainnoivan osaston (2011–2016), toimien samalla vuodet 2013–2016 myös Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimuksen tutkimusprofessorina.[3] Vuoden 2017 alusta hän on toiminut Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorina ja vuoden 2018 alusta myös Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön johtajana.[3][1]
Hänen saamiinsa tunnustuksiin kuuluu Väisälän palkinto (2016).[7] Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen Palmroth on ollut vuodesta 2018.[4] Hän on myös Teknillisten tieteiden akatemian jäsen.[8] Palmrothille myönnettiin 2022 J. V. Snellman -palkinto.[9]
Lähteet
- Tutkimuksen huiput Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 11.4.2019.
- Minna Palmroth – Avaruussään ennustaja 26.4.2017. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 11.4.2019.
- Arkistoitu kopioMinna Palmroth Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Arkistoitu 10.4.2019. Viitattu 11.4.2019.
- Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 11.4.2019.
- Arkistoitu kopioMinna Palmroth Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimusportaali, tuhat.helsinki.fi. Arkistoitu 10.4.2019. Viitattu 11.4.2019.
- Minna Palmroth: Solar wind : magnetosphere interaction as determined by observations and a global MHD simulation (ISBN 951-697-576-3 (nidottu, sis. CD-ROM) ja ISBN (pdf); PhD thesis/ Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa Contributions / Finnish Meteorological Institute, 0782-6117 ; 41) 2003. Ilmatieteen laitos (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 11.4.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- Väisälän palkinnon saajat 2000– Suomalainen Tiedeakatemia, acadsci.fi. Viitattu 11.4.2019.
- Arkistoitu kopioJäsenmatrikkeli Teknillisten tiedeiden akatemia, ttatv.fi. Arkistoitu 29.6.2019. Viitattu 11.3.2019.
- Pellinen, Johanna: Tiedonjulkistamispalkinto avaruussään tutkijalle 24.3.2022. Helsingin yliopisto. Viitattu 27.3.2022.
Aiheesta muualla
- Minna Palmrothin Google Scholar -profiili (englanniksi) (scholar.google.com)
- Prof. Minna Palmroth (englanniksi) (academia-net.org)
- Minna Palmroth (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (tiedettatytoille.fi)
- Anniina Wallius (5.4.2019) Avaruus maapallon ympärillä on tukkeutumassa romusta – suomalaistutkijoilla voi olla kaksi ratkaisua (yle.fi)