Minna Palmroth

Minna Maria Emilia Palmroth (s. 1975 Sahalahti[2][3]) on suomalainen avaruusfyysikko ja filosofian tohtori, joka toimii Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professorina.[4][2][1][5] Hän on voittanut arvostettua Euroopan tiedeneuvoston (ERC) rahoitusta johtamilleen tutkimushankkeille.[3][1]

Minna Palmroth
Henkilötiedot
Syntynyt1975 (ikä 47–48)
Sahalahti
Kansalaisuus Suomi
Ammatti laskennallisen avaruusfysiikan professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FM 1999, FT 2003)
Instituutti Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos
Tutkimusalue Geotieteet
Tunnetut työt Vlasiator-avaruussään ennustemalli[1]
Palkinnot Väisälän palkinto (2016), Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Teknillisten tieteiden akatemian jäsen
Aiheesta muualla
Minna Palmroth Tuhat-tutkimusportaalissa

Palmroth tuli ylioppilaaksi Kangasalta. Hän valmistui Helsingin yliopistosta fyysikoksi (FM 1999) ja edelleen filosofian tohtoriksi fysiikka pääaineenaan (FT 2003).[3] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (2003) käsitteli aurinkotuulen eli auringosta peräisin olevan hiukkassuihkun vuorovaikutusta maapallon magnetosfäärin kanssa havaintoaineistojen ja maailmanlaajuisen magnetohydrodynaamisen simulaation pohjalta. Tutkimustyö oli otsikoitu Solar wind : magnetosphere interaction as determined by observations and a global MHD simulation.[6]

Työurallaan Palmroth on työskennellyt erityisesti Ilmatieteen laitoksella. Hän oli laitoksen väitöskirjatyöntekijä (1999–2003) ja väiteltyään postdoc-tutkija (2003–2005), jolloin hän vuonna 2004 vieraili Yhdysvaltain Boulderissa sijaitsevassa National Center for Atmospheric Researchissä (NCAR). Sitten hän oli Suomen Akatemian rahoittama postdoc-tutkija (2005–2008), jonka jälkeen Suomen Akatemian ja Ilmatieteen laitoksen akatemiatutkija (2008–2013). Hän sai johdettavakseen Ilmatieteen laitoksen Maata havainnoivan osaston (2011–2016), toimien samalla vuodet 2013–2016 myös Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimuksen tutkimusprofessorina.[3] Vuoden 2017 alusta hän on toiminut Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorina ja vuoden 2018 alusta myös Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön johtajana.[3][1]

Hänen saamiinsa tunnustuksiin kuuluu Väisälän palkinto (2016).[7] Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen Palmroth on ollut vuodesta 2018.[4] Hän on myös Teknillisten tieteiden akatemian jäsen.[8] Palmrothille myönnettiin 2022 J. V. Snellman -palkinto.[9]

Lähteet
  1. Tut­ki­muk­sen hui­put Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 11.4.2019.
  2. Min­na Palm­roth – Ava­ruus­sään en­nus­ta­ja 26.4.2017. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 11.4.2019.
  3. Arkistoitu kopioMinna Palmroth Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Arkistoitu 10.4.2019. Viitattu 11.4.2019.
  4. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 11.4.2019.
  5. Arkistoitu kopioMinna Palmroth Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimusportaali, tuhat.helsinki.fi. Arkistoitu 10.4.2019. Viitattu 11.4.2019.
  6. Minna Palmroth: Solar wind : magnetosphere interaction as determined by observations and a global MHD simulation (ISBN 951-697-576-3 (nidottu, sis. CD-ROM) ja ISBN (pdf); PhD thesis/ Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa Contributions / Finnish Meteorological Institute, 0782-6117 ; 41) 2003. Ilmatieteen laitos (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 11.4.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. Väisälän palkinnon saajat 2000– Suomalainen Tiedeakatemia, acadsci.fi. Viitattu 11.4.2019.
  8. Arkistoitu kopioJäsenmatrikkeli Teknillisten tiedeiden akatemia, ttatv.fi. Arkistoitu 29.6.2019. Viitattu 11.3.2019.
  9. Pellinen, Johanna: Tiedonjulkistamispalkinto avaruussään tutkijalle 24.3.2022. Helsingin yliopisto. Viitattu 27.3.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.